Kahdesta Mäkelästä siirrytään kolmeen Hakalaan

Kuva: Varkauden museo/Ekströmin kokoelma

Mikä Hakaloista on kuvassa? Ketkä tässä ja muissa Hakaloissa asuivat? Jukolatko häämöttävät taustalla?

Kuva: Arkisto/ Kyösti Taanila

Mäkelä II:n Tirmulankujan puolen pääty hieman ennen purkamista lokakuussa 1977.

Jatketaan Savontien maisemissa. Moni on kysellyt, milloin tulee juttu Harjulasta, milloin Mäkirinteistä ja milloin Saksalasta. Harjula ja Mäkirinteet käsiteltiin tällä palstalla loppukeväästä 2005, Saksalat marraskuussa 2004.

Jotakin jäi käsittelemättäkin, ja saattaa kuvien puutteessa jäädäkin, mutta Hakaloista on kuva. Hakaloita oli kolme sillä nimettömällä poikkitiellä, joka johti Savontieltä Parsiusmäen suuntaan niille kohdin, missä vanha Parsiusmäen yli kulkenut maantie osuu nykyiselle Satakunnankadulle.

Kysymys on vanha tuttu: millaiset asunnot ja ketkä kaikki niissä vuosien varrella asuivat? Osaisiko joku sanoa, mikä Hakaloista on kuvassa? Jukolatko siellä takana häämöttävät?

Kaksi viikkoa sitten päästiin pureutumaan Mäkelöihin, joista tulikin ilahduttavan paljon tietoa. Mäkelöitä oli siis kaksi. Molemmat valmistuivat 1921. Ykkösessä oli 17 asuntoa ja kakkosessa 13. Ykkönen purettiin 1975 ja kakkonen syksyllä 1977.

Mäkelä I oli nykyisen Tirmulankujan varrella, samansuuntaisesti kuin Harjula eli Tiilipytinki, Savontie 16, joka valmistui muutaman vuoden ennen Mäkelöitä ja on yhä pystyssä. Mäkelä II oli nykyisen Tirmulankuja 3:n paikalla, Savontien suuntaisesti. Talot sijaitsivat toisiinsa nähden kulmittain.

Mäkelä I:ssä oli hella- ja parihuoneita, Mäkelä II:ssa muutama isompikin asunto. Ykkösessä asui alkuvuosina enimmäkseen paperimiehiä, kakkosessa paperitehtaan työnjohtoa. Myöhemmin jako ei ollut yhtä selvä. Ennen sotia asui molemmissa Mäkelöissä PK1:n ja 2:n mukana Varkauteen muuttaneita saksalaisia, jotka alun perin olivat J. M. Voithin asentajia, mutta jäivät paperikoneiden asennustöiden jälkeen tehtaalle Ahlströmin palvelukseen ja Saksan kansalaisina joutuivat palaamaan kotimaahansa, kun sota syttyi syyskuun alussa 1939.

Mäkelöiden alkuvuosien asukkaat ovat hämärissä, mutta 1930-40 -luvulta alkaa olla jo tietoja. Mäkelä I:n Savontien puolen päätyasunnossa alakerrassa asui Otto ja Rauha Voutilaisen perhe, jossa lapset Eino, Aili, Aino, Aune, Sinikka, Erkki, Emil, Aini ja Esko. Toisessa tämän päädyn alakerran asunnossa asuivat Selma ja Arvo Kolehmainen ja lapset Kaija, Teuvo, Tuula, Lea ja Tuija. Yläkerrassa asuivat Hannes ja Maija Kaunisto ja tytär Aili, Nuoran perhe sekä Kosusen kolme naimatonta siskosta.

Toisessa rapussa asuivat yläkerrassa Kaarlo ja Anna Koski ja tyttäret Katri ja Saara, Maria Laitinen jolla tyttäret Jenny ja Anja, Herraset joilla poika Lauri, Otto Vihavainen, Kankunharjuun muuttaneet Liisa ja Einari Konttinen ja tytär Maija-Liisa, leskirouva Rissanen poikansa kanssa, Mantsinsaaresta siirtolaisina tullut Mikko Mikkosen perhe, jossa tytär Lempi sekä Hoffrenin pariskunta, vaimon nimi oli Hanna. Tämän rapun asukkaita olivat myös Tilda ja Akseli Saari Kirsti-tyttärineen, Kärkkäiset, Erkki Bruunin perhe sekä Orvokki ja Martti Kokko ja lapset Yrjö ja Marja-Terttu.

Alakerran pitkäaikaisia asukkaita oli pakkari Sulo Vaalimaan (vuoteen 1935 Falck) ja puolisonsa Idan perhe, jossa pojat Martti, Tauno, Eino ja Yrjö. Vaalimaat asuivat ensin pienemmässä asunnossa, ja muuttivat 1939 parihuoneisiin Saksaan muuttaneen Fischerin perheen tilalle. Perheenpään nimi on häipynyt mielistä, mutta suomalainen puoliso oli nimeltään Hilja ja perheessä oli tyttäret Vuokko ja Lea-Maija.

Kolmannessa rapussa alakerrassa asuivat Juho ja Tyyne Väänänen ja lapset Marjatta, Sylvi, Raili, Vilho, Pirkko ja Tytti sekä Adam ja Kerttu Hietanen Maija-tyttärineen. Yläkerrassa asui jatkosodassa Ohdan lohkolla kesällä 1943 kaatunut Erkki Pitkänen. Nuoressa perheessä oli tässä vaiheessa tytär Raija. Yläkerrassa asuivat myös Puurtilaan muuttaneet Ester ja Eino Silanen ja lapset Terttu, Erkki ja Anneli sekä Eeva ja Juho Harmainen ja lapset Maire, Lauri, Veikko, Hilkka, Eeva ja Heikki.

Parsiusmäen puoleisessa päädyssä asui pakkarina työskennellyt Fredrik "Riekko" Lind, puolisonsa Helena ja lapset Aino, Fanni, Lempi, Sirkka, Hilkka, Mirjam ja Erkki. Toisessa alakerran asunnossa asuivat Kerttu ja Olavi Vinnari Raimo-poikansa kanssa ja perheessä asui myös Olavi Vinnarin äiti Anna. Yläkerrassa asuivat Emma ja Albin Rautiainen ja lapset Sanni, Unto ja Anja, Anni Tirkkonen isänsä kanssa sekä Luttilaan muuttanut Martti ja Kirsti Mahrbergin perhe, jossa tässä vaiheessa pojat Pertti, Kosti, Ahti, Klaus Valentin ja myös tyttäriä.

Kaikki mainituista eivät asuneet talossa yhtä aikaa, vaan asukkaita vaihtui vuosien myötä. 1930-luvulla Mäkelä I:ssä asui jossakin vaiheessa Otto Hyttisen perhe, Miettiset, Pulkkiset joilla poika Pentti, ja muistellaan myös Kankunharjuun muuttaneen Otto Heiskasen perheen asuneen Mäkelässä. 1953 muutti Parsiusmäen päästä katsottuna toiseen rappuun yläkerran hellahuoneeseen Savontien varresta Lietolasta leskeksi jäänyt Olga Lamberg ja lapset Ritva ja Martti. Harmaiset asuivat samassa rapussa vielä tähän aikaan ja yläkerran toisessa hellahuoneessa asui Martta Kutvonen.

Alakerrassa asui tässä vaiheessa sahalla teroittajana työskennellyt Martti Kantanen, puolisonsa Saimi (ent. Ruutiainen) ja hänen pojat Esko ja Ari. Parsiusmäen päädyssä asuivat Selma, Pekka, Sirkka ja Helmi Leminen ja muita asukkaita olivat Kerttu ja Pekka Hentunen ja lapset Seppo ja Marjatta, Helvi Pussinen ja poikansa Ari, Liukkoset, Keinäset, Afflechtit, Luukkoset sekä Anja ja Mauno Laurikainen. 1970-luvulla Mäkelä I:ssa asuivat lisäksi Viljo ja Kaija Siippainen, Kauko Immonen perheineen sekä August Hulkkosen perhe jossa ainakin poika Aimo.

Läheskään kaikki asukkaat eivät ole tässä. Lisätietoja ja täydennyksiä otetaan vastaan.

Mäkelä II:n alakerrassa, Mäkelä I:n puolen päässä asui 1920-30 -luvulla paperitehtaan saksalaissyntyinen mestari Podgacki, jonka etunimi on valitettavasti pimennossa, samaten kuin puolisonkin nimi. Perheessä oli poika Erich, joka vieraili Varkaudessa useita kertoja sotien jälkeen ja piti muutenkin yhteyttä mm. entisiin naapureihinsa. Moni muistaa Podgackin nopean avoveneen, jolla hän ajeli Komminselällä ja Unnukalla, sekä henkilöauton, mikä oli näissä Savontien asunnoissa tuolloin harvinaisuus. Muistaako joku merkin? Pihaan tehtiin tätä varten autotallikin.

Podgackin jälkeen tässä asunnossa asui paperitehtaan vuoromestari Anton Tollman, puolisonsa Viivi ja lapset Kaija ja Hemmo.

Mäkelä II:n muita saksalaisia olivat Roggenbruckit, Bruno Zeunerin perhe jossa puoliso (os. Nissinen) oli Puurtilanniemeltä, Heinit, Seidellit sekä Richard Wagner äitinsä ja pikkuveljiensä Wilhelmin ja Emilin kanssa. Äiti ja veljet asuivat myöhemmin Puurtilassa ja veljet äidin kuoltua vielä Verstatalo I:ssä ennenkuin joutuivat Saksan armeijaan.

1930-luvun alussa Mäkelä I:n päädyn yläkerran asunnossa asui paperitehtaan piirustuskonttorissa työskennellyt teknikko Urho Kekki, puolisonsa Tyyne ja pojat Matti ja Jukka. Kekit muuttivat Viltinrantaan 1936 tai 1937. Kekkien jälkeen yläkerran päätyasunnossa asuivat Ihalaiset, joilla kaksi tytärtä, joista toinen töissä vaneritehtaalla ja toinen Osuusliike Työnvoiman konttorissa.

Muita tämän ajan asukkaita olivat konepajan piirustuskonttorissa sittemmin työskennellyt Lauri Koponen, vaneritehtaan työnjohtajan Toivo Eskon perhe joka asui keskirapussa yläkerrassa sekä Varkauden Kirjapainossa latojana työskennellyt Lauri Rauhamaa, jonka puolison nimi oli Elna.

Keskirapussa alakerran asunnossa asui 1940-luvun puolivälissä Ahven-parakista muuttanut tehtaanvirkailija Reino Ryhäsen perhe, johon kuuluivat puoliso Anni ja lapset Reijo, Kaarina ja Irmeli. Ryhäset muuttivat 1940-luvun lopulla Puurtilaan entiselle J. N. Heleniuksen huvilalle. Muistellaan myös, että paperitehtaan laboratoriossa työskennellyt kemisti-insinööri Per Wasastjerna olisi asunut vaimonsa Martan (os. Itkonen) ja tämän tyttären Ria Campbellin kanssa Mäkelä II:ssa ennen muuttoaan Koivula II:een.

1930-luvun lopulla talossa asuivat myös Armas ja Tyyne Reinikainen ja lapset Airi, Risto ja Antero. He muuttivat Helsinkiin 1945. Sotavuosina heillä asuivat Viipurista tulleet Olavi ja Olga Tirri ja lapset Alma, Elma ja Pekka.

Päädyssä asui näinä vuosina konepajan varastonhoitajan Erkki Kylmälän perhe, jossa lapset Anneli ja Hannu, ja yläkerrassa autonkuljettaja Armas Havukaisen perhe, jossa lapset Sirkka ja Mauno. Tehtaan laboratoriossa työskennellyt Aino Väänänen (os. Halonen)asui talossa 1940-luvun puolivälissä. Yläkerrassa asuivat Uuno ja Aino Leinonen, ennen kuin muuttivat Savonmäkeen. Tämän ajan asukkaita olivat myös Järviset, Vilho Kiiskisen perhe sekä paperitehtaan työnjohtajan Toivo Iivarisen perhe.

1940-luvun lopulta alkaen ja varsinkin 1950-luvulta on selvempää. 1950-luvulle tultaessa oli aiempia suuria asuntoja ilmeisesti jaettu pienemmiksi, ja asukkaat menivät jotenkin näin 1950-luvun loppupuolella. Koulujen puoleisessa alakerran päädyssä asui teknikko Onni Kauttosen perhe ja yläkerrassa Havukaisen paikalla Aleks Kalinkinin perhe, jossa kaksi tytärtä. Päätyhuoneistoissa asuivat myös Onni ja Tyyne Bovellan ja lapset Terho ja Teuvo.

Keskirapussa asuivat Könönpeltoon muuttaneet Arvi ja Hilja Puustinen ja lapset Arvo, Ari ja Sirkka sekä Väinö ja Johanna Lindén ja poika Ossian. Alakerrassa asuivat Heikki ja Veera Kettunen ja lapset Kaarina ja Esa. Saman rapun asukkaita oli myös Klaara Honkanen ja poika Pertti.

Seuraavan rapun asukkaita olivat Tauno ja Aino Mustonen ja tytär Vuokko sekä äidin edellisestä avioliitosta lapset Ossi, Annikki, Leena ja Liisa Karvonen. Heidän tilalleen muutti Taisto Könösen perhe jossa pojat Keijo, Harri ja Ari. Samassa rapussa Tauno Suvannon perhe jossa lapset Ritva, Sirpa, Birgitta ja Rauno sekä heidän tilalleen muuttaneet Rantaset, sekä Tyyne Auvinen jolla pojat Pauli ja Pertti, Tauno ja Sirkka Koponen ja Selma Nyyssönen. 1956 Harri-parakista Mäkelä II:een muuttivat Tauno ja Aino Könönen ja lapset Taisto. Airi, Keijo, Harri ja Ari.

Alakerran päätyasunnossa asui puuseppä Toivo Lavikkalan perhe, jossa puoliso Hilja ja tyttäret Paula, Helena, Riitta ja Liisa. Yläkerran huoneistossa asui Eero Kekkosen perhe, jossa poika Risto ja heidän jälkeensä Kauko ja Aino Hahtala ja lapset Marja-Lea, Anneli ja Kalevi.

Muita asukkaita 1950-luvulta olivat Eino Virtasen perhe, Arvi Heinon perhe, Teuvo ja Anni Kettunen ja tytär Pirjo, Tenho ja Anja Kotola, Lempi Levämäki ja poikansa Pekka, Väinö Markkasen perhe, Pentti ja Saimi Räisänen ja lapset Hely, Seppo ja Hannu, Räsäset sekä Veikko Viljakainen jolla pojat Pentti, Pauli ja Esa.

Osa mainituista asukkaista asui talossa 1960-luvun lopulla, joku ehkä 1970-luvullakin. Paljon aukkoja jäi asukastietoihin. Mäkelä II:n purku-urakan otti talvella 1978-79 Hannu Sikanen. Hirsiä käytettiin kesämökin tarpeina Harjurannalla.

Kaksi viikkoa sitten julkaistuun juttuun, joka käsitteli Tirmulan torilla ollutta Talous-Osuuskaupan myymälää, tuli täydennystä. Kerttu Takalan jälkeen oli myymälänhoitajana Kari Vänttinen, joka asui vaimonsa Helenan ja kahden tyttärensä kanssa kaupan yläkerran pienemmässä asunnossa. Yläkerran asuntoon muutti Esko Roinisen perheen paikalle elokuussa 1970 myyntineuvottelija ja -tarkastaja Erkki Siekkisen perhe, jossa oli Liisa-puolison lisäksi viisi lasta, Siekkiset asuivat tässä neljä vuotta ja muuttivat sitten TOK:n taloon Ahlströminkadulle ja heidän tilalleen muuttivat Eira ja Kimmo Vepsäläinen.

Kari Vänttisen jälkeen myymälänhoitajana oli Paavo Nyyssönen, joka myös asui yläkerrassa, ja hänen jälkeensä Kalevi Koponen. Kaupassa olivat töissä Liisa Koponen, Anja Puranen ja helmikuusta 1974 alkaen Liisa Siekkinen.

Kauppa oli toiminnassa vielä keväällä 1977 ja talo pystyssä vielä saman vuoden lokakuussa.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious