Hakaloissa asui 12 perhettä kerrallaan

Kuva: Varkauden museo/Ekströmin kokoelma

Hakalaksi on epäilty, mutta onko sittenkään? Kuka tunnistaa, mikä rakennus on kuvassa?

Viime kerralla päästiin Hakaloihin, jotka sijaitsivat Noormarkunkujan varrella, ja otetaan samalla esille oheinen kuva. Hakalaksi on arveltu, mutta onko? Metsikkö ja ulkorakennuksen koko hämäävät. Vaihtoehtoja otetaan vastaan. Pääsiäisen jälkeen jatketaan muilla Savontien taloilla.

Kuja yhdisti Savontien vanhaan maantiehen joka laskeutui Parsiusmäeltä kohti Kommilaa. Nykyistä Satakunnankatua ei näillä paikkeilla vielä ollut. Hakalat rakennettiin Noormarkunkujan Kommilan puoleiselle sivulle 1921 ja niiden vastapäätä olivat Mäkirinteet.

Tässä tulee kertausta sen verran, että Hakala III:n asukkaita sivuttiin jo marraskuussa 2004, kun käsiteltiin samassa yhteydessä Solmun taloa, mutta kun uutta tietoa vanhalta ajalta on nyt enemmän ja kyseessä on kolmen rakennuksen kokonaisuus, niin otetaan se nyt tässä taas.

Hakaloita oli kolme, ja jokaisessa oli neljä asuntoa. Talot oli jaettu siten, että jokaisessa asunnossa oli alakerrassa keittiö ja pieni alkovi sekä yläkerrassa kamari. Lisäksi rakennuksissa oli ullakko, jota käytettiin mm. pyykin kuivaamiseen.

Hakala I oli lähimpänä Parsiusmäkeä. Kommilaan päin katsottuna rakennuksen vasemmanpuoleisella sivulla oli pienet piharakennukset kahdelle asunnolle, keskellä Hakala I:n ja II:n välissä oli iso piharakennus, joka oli jaettu neljään osaan kahdelle I:ssä asuvalle ja kahdelle II:ssa asuvalle perheelle ja vastaava oli kakkosen ja kolmosen välissä. Lisäksi kolmosen toisessa päässä oli piharakennus kahdelle asunnolle, ja kun Savontietä 1920-luvun lopulla jatkettiin kohti Kommilaa, jäi tämä piharakennus tien toiselle puolelle.

Tie kulki nimittäin aivan talon seinänviertä ja teki siinä jopa mutkan, kun talo oli tielinjan alla. Hakala III purettiinkin Savontien levennyksen alta 1961. Hakala I ja II purettiin 1975. Näiltä ajoilta ei saatu asukastietoja.

Hakaloissa asui aluksi pääasiassa paperimiehiä ja heistä huomattavan suuri osa saksalaisia ja itävaltalaisia kahden ensimmäisen paperikoneen mukana Varkauteen tulleita J. M. Voihtin asentajia, joista moni jäi Varkauteen töihin ja houkutteli paikkakunnalle tuttaviaan ja sukulaisiaan. Melkein kaikki saksalaiset joutuivat palaamaan kotimaahansa 1939, kun sota syttyi.

Hakala I:ssä asuivat 1920-luvun alussa Johan ja Emilie Wagner ja lapset Richard, Wilhelm ja Emil. Kun perheenpää kuoli, muuttivat leski ja pojat Mäkelä II:een. Samaan aikaan Hakala I:ssä asuivat Hans ja Hilja Müller, joilla oli kaksi lasta. Keskimmäisessä Hakalassa asui samaan aikaan laboratoriossa työskennellyt paperiteknikko Rudolf Nemeth, joka oli taitava pianisti ja säesti mykkäelokuvia työväentalolla ja Oskari Kujasen Warkauden Elokuvissa nykyisen Kauppakadun ja Rajakadun kulmauksessa.

Samassa talossa asui Läskelän paperitehtaalta Varkauteen tullut saksalainen Abtin perhe, josta ei ole tämän enempää tietoja, kuten ei myöskään Willy Dobreiterista ja hänen perheestään eikä Liedelleistä.

Hakala II:n pitkäaikaisiin asukkaisiin kuului poliisina ja sitten porttivahtina työskennelleen Frans Gabelin perhe Noormarkusta. Frans ja Ida Gabelilla oli lapset Viljo, John, Antti, Aini ja Anni. Gabelit asuivat tässä 1930-luvulle. Kun vanha pariskunta palasi Noormarkkuun, asettui samaan asuntoon Viljo Gabelin perhe.

Asuiko Hakala III:ssa ennen sotia voimaosaston mestari Tommi Nuotio perheineen? Vahvistusta ei ole löytynyt. Tietoa ei ole myöskään siitä, missä Hakalassa asuivat hetken aikaa 1930-luvun alussa Veikko, Marja ja Eero Oksman ennen kuin rakensivat talon Könönpeltoon ja paperimies ja iltanäyttelijä Eero Hakkarainen puolisoineen.

1940-luvulta maisema alkaa selkeytyä. Hakala I:ssä asui paperitehtaalla työskennellyt huippujääpalloilija Veikko Eronen, puolisonsa Hanna ja poikansa Harri, jotka muuttivat tästä Saksala III:een 1947. Samoihin aikoihin muuttivat tähän asuntoon Saksalasta sähkömies Veijo Holopainen, puoliso ja lapset Leila, Helena, Hannu ja Heikki. Holopaiset muuttivat Mäkirinteeseen ja tähän asuntoon tuli voima-asemalla työskennellyt Paavo Heinonen, puoliso Maria ja lapset Ensio, Pirkko ja Pentti. Heidän jälkeensä samassa asunnossa asui Lauri Natusen perhe, jossa lapset Juhani ja Liisa.

Erosen seinän takana asui Feeliks ja Lempi Hinkkurin perhe, jossa lapset Anja ja Pertti. Kun Hinkkurit muuttivat Saksalaan, muuttivat heidän paikalleen Eino ja Tyyne Kosunen ja lapset Vuokko ja Ossi. Kosusten jälkeen tässä asunnossa asui Tahvo Kettusen perhe, jossa tytär Pirjo.

Erosten kanssa samaan aikaan Hakala I:ssä asui Olli Ronkainen sekä Juuso Pulkkisen perhe, jossa pojat Pentti ja Moilaksi kutsuttu Unto. 1940-luvun lopulla Hakala I:een muutti Reposaaresta Oskar ja Helvi Lehtolaisen perhe, jossa lapset Veijo, Jorma, Tytti, Simo ja Hannele. Lisäksi Hakala I:ssä asuivat 1950-luvun puolella Taskiset, joilla lapset Seppo, Mirja ja Pertti sekä Arvi Torvisen perhe, jossa poika Kari.

1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa Hakala I:ssä asuivat Lehtolaisten lisäksi Pentti ja Auli Tolvanen ja lapset Sirkka (Irene) ja Hannu sekä Kinnuset, joilla poika Osmo.

Hakala II:ssa asui samoina vuosina Kalle Hokan perhe, jossa pojat Jaakko ja Heikki, koneenhoitaja Eino Sutisen perhe, johon kuuluivat puoliso Tyyne ja lapset Tuovi ja Auli, Kämpit, joilla pojat Mauno ja Martti sekä edellämainittu Viljo Gabelin perhe joka muutti Hakalaan Niittylästä.

Paperiteollisuuden korjauspajalla työskennelleellä Viljo Gabelilla oli ensimmäisestä avioliitostaan lapset Aune, Eino, Pentti ja Kalevi. Hakala II:ssa hän asui leskeksi jäätyään toisen puolisonsa Martan kanssa ja tästä avioliitosta heillä lapset Jussi, Veijo ja Leena.

Lisäksi tässä Hakalassa asui myöhemmin Huruslahden pohjukkaan muuttanut rasvari Abraham Hämäläinen, jolla lapset Sirkka, Seppo, Tauno, Helvi ja Pentti. 1950-luvun lopun asukkaita olivat mm. Turuset, joilla tytär Tuula ja Miettiset, joilla poika Timo.

Hakala III:n asukkaista sotia edeltävältä ajalta on tällä erää tiedossamme vain Ahlströmin voimaosaston mestari Tommi Nuotio perheineen. Rakennuksen puutarhan kukoistus jäi Nuotion ajalta ohikulkijoiden mieleen.

1950-luvulla talossa asui Lauri ja Jenny Sivosen perhe tien puolella oikealla ja Viljo Havukaisen perhe tien puolella vasemmalla. Havukaisten paikalle muuttivat Vilho ja Meeri Pesonen sekä heidän kaksi tytärtään Mäkelä II:sta. Sivosella oli lapset Anja, Matti, Raili, Maija, Pekka, Sirkka, Lauri ja Heikki. Havukaisella oli poika Pekka. Havukaisten seinän takana asui Tehtaan soittokunnan johtaja musiikkivääpeli evp. Urho Pesonen puolisonsa Tyynen kanssa ja tähän asuntoon muuttivat Päiviönsaarelta Paloharjusta 1955 Aarne ja Lyyli Turunen, joilla oli lapset Pentti, Pertti, Pirjo, Hannu ja Esko. Sivosten takana Veikko ja Maire Lappalainen, myöhemmin Vesa Pehkonen. Lappalaiset asuivat aiemmin Suontaus I:ssä.

Pesosten paikalle muuttivat myöhemmin Anelma ja Pentti Pulkkinen, joilla lapset Olavi, Leila, Aira ja kaksostytöt Eeva ja Paula. Pulkkiset muuttivat tästä Puurtilaan. Lisäksi talossa asui 1940-50 luvun vaihteessa ilmeisesti myös Toivo Nykäsen perhe.

Sotavuosina Hakala III:n yläkerrassa asui siirtolaisina Muolaasta tullut Ferdinand Karhun perhe, ennen kuin he saivat asunnon Merihevonen-nimisestä parakista Leunanmäeltä.

Mäkelöiden tietoihin tuli täydennyksiä ja korjauksia. Rantasalmelaissyntyisen, Helsingissä poliisina toimineen ja Varkauteen paperitehtaalle pakkariksi asettuneen Fredrik Lindin lapsiparvesta jäivät puuttumaan tyttäret Saga ja Hilma. Eero Kekkonen ei asunut Mäkelä Ii:ssa mutta sen sijaan hänen vanhempansa Armas ja Elvi sekä veljet Rauni ja Risto. Eero ja Martta Auvisen pojat olivat Pauli ja Pertti ja tästä he muuttivat 1956 Saksala II:een.

Podgackilla oli sama etunimi kuin pojallaankin: Erich. Puolison nimi oli Erna ja heillä oli Buick-henkilöauto. Ylimestari Karl Seydellin ja puolisonsa Elsan perhe oli lapseton tai lapset olivat muuttaneet kotoa. Willy ja Elisabeth Roggenbuchilla oli yksi lapsi.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious