Palleroiden alkuperästä on tullut kaksi arvausta

A A
18.8.2010 21:30

Lisää aiheesta

Arkisto

Sirpa Ylönen

Rantavesistä löytyneiden pallukoiden alkuperä voi olla hyönteinen tai levä.

Warkauden Lehdessä tällä viikolla julkaistut kuvat omituisista hyytelöpalleroista ovat herättäneet mielenkiintoa, mutta kovin vähän on tullut tietoa tai edes valistuneita arvauksia siitä, mitä pallukat mahdollisesti ovat.

Yksi arvaus on ollut sammakon kutu, mutta enpä tahtoisi nähdä sitä sammakkoa, joka tekee suurimmillaan muovisankon pohjan kokoisen kasan kutua.

Marjukka Hämäläinen lähetti viime syksyltä kuvia, joissa on samanlaisia pallukoita Taipaleen vanhalla kanavalla. Palleroita on nähty myös Taipaleen nykyisen kanavan betoniseinässä, kun kanavan vettä on laskettu alapuolisten vesien tasolle. Palleroita on nähty myös Pekinselän puolella rantavesissä.

Palleroiden alkuperä voisi Jaakko Kirjavaisen mukaan olla nostoc-sukuinen levä. Englanninkielisten nettisivujen mukaan levä kasvaa juuri palleroisina yhdyskuntina, ja viihtyy niin kuumassa kuin kylmässäkin ilmanalassa. Levä pärjää kuivallakin maalla, mutta lähtee kasvuun päästyään veden kanssa tekemisiin.

Toiselle arvioille on hieman vahvistustakin. Varkauden seudun muinaista historiaa tutkiva Voitto Viinanen arvelee, että kysymyksessä olisi isovesiperhosen toukkien suojahyytelö. Viinanen on törmännyt samantapaiseen aineeseen kerran aikaisemmin.

Viinanen tapasi kerran isovesiperhosen munimassa veden pinnalla. Hän nappasi perhosen munia filmipurkin pohjalle ja täytti purkin vedellä.

- Hyytelö muodostui perhosen munista. Filmipurkki ei hyytelölle riittänyt. Sitä en tiedä, miten paljon perhonen ehti munia jo veteen, Viinanen sanoo.

Viinasen mukaan isovesiperhonen on aika yleinen näillä vesillä, ja lämmin kesä on ollut suotuisa perhoselle. Vaikka pallukat näyttävät tyhjiltä, Viinanen uskoo, että samasta hyytelöstä on kyse. Toukat ovat niin pieniä, että ne eivät hänen mukaansa vielä näy.

- Luontoillassa on kysytty samaa asiaa. Asiantuntijat eivät pystyneet siihen vastaamaan. Soitin luontoiltaan ja esitin, että tästä olisi kysymys. He hyväksyivät vastaukseni, Viinanen sanoo.

Perhokalastajille isovesiperhonen ja varsinkin sen toukka ovat tuttuja. Näitä matkivia perhoja käytetään kalastuksessa.

Jos joku pystyy varmistamaan Viinasen teorian tai jos epäilee tietävänsä paremman vaihtoehdon, Warkauden Lehti ottaa edelleen vastaan tietoja.

Tietonsa tai arvauksensa voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@warkaudenlehti. fi tai soittaa numeroon 017 778 3611.