Omena päivässä

Vanha sanonta Omena päivässä pitää lääkärin loitolla on viime vuosina menettänyt hiukan uskottavuuttaan. Marjat, joita nyttemmin on paljon tutkittu, ovat olleet suuremman huomion kohteena. Omena on kuitenkin hyvän maineensa veroinen, ja vaikka omena päivässä ei ehkä takaakaan meille terveyttä, se on hyvä lisä muulle terveelliselle syömiselle.

Tärkeiden ravintoaineiden, c-vitamiinin, foolihapon ja karotenoidien lähteenä omena on vaatimaton, ja siksi onkin ihmetelty, miksi se on päässyt terveyden symboliksi. Mutta omenissa on paljon muuta: kuituja, kaliumia ja ennen kaikkea runsaasti flavonoideja. Näistä liukenematon kuitu parantaa suoliston toimintaa ja estää ummetusta. Liukoinen kuitu hillitsee veren glukoosipitoisuuden nopeaa nousua aterian jälkeen ja se myös alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Kalium puolestaan on tärkeä kivennäisaine hermoston ja verenpaineen toiminnalle.

Flavonoidit ovat suuri ja tärkeä ryhmä useita tuhansia erilaisia kasvimaailman aineita. Ne toimivat antioksidantteina eli estävät soluja hapettumasta. Flavonoidit kuuluvat polyfenoleihin, ja yksi tavallisimmista on kversetiini. Sitä on runsaasti omenassa, sipulissa ja monissa marjoissa. Sipulin ja teen kanssa omenaa pidetäänkin länsimaisen ravinnon tärkeimpänä flavonoidien lähteenä.

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että omenat vähentävät joidenkin syöpien ja sydän- sekä verisuonisairauksien riskiä ja parantavat keuhkojen toimintaa. Diabetestä sairastaville kuten kaikille terveillekin suositellaan 2-3 hedelmän syömistä päivässä. Omenaa pidetään diabetespotilaille erinomaisena, sillä omenalla on matala glykeminen indeksi ja se on kevyttä syömistä. Keskikokoisessa omenassa on noin 75 kaloria.

Omenat ovat yksi maailman suosituimmista hedelmistä. Ne ovat monikäyttöisiä sellaisenaan ja sopivat mainiosti myös leivontaan ja muuhun ruoanvalmistukseen. Omenamehujen ja -siiderien suosion kasvaa kaikkialla. Etelä-Suomen puutarhojen kompostit ovat tänä syksynä täyttyneet omenista, kun sato ei kelpaa naapureillekaan. On perheitä, jotka ovat säilöneet 600-700 litraa omenamehua, jotta sitä riittäisi pariksi vuodeksi. Ensi syksynä ei omenia uskota juuri tulevankaan.

Omenissa on imeliä ja happamia, kovempia ja pehmeämpiä. Osaa voidaan varastoida jopa niin, että ne säilyvät syömäkuntoisina pitkälle kevääseen. Osalle ihmisistä hapahkot omenat aiheuttavat närästystä. Kokeile Royal Galaa ja punakanelia.

Jokaisella omenalajikkeella on oma suoja-ainekoostumuksensa, ja eri lajikkeiden hyödyllisyyttä on nyt ryhdytty tutkimaan. Ruotsin maanviljelysyliopistossa Balsgårdissa on yhdessä norjalaisten tutkijoitten kanssa ryhdytty analysoimaan eri omenalajikkeiden eroja. Mukana on ollut 106 erilaista omenaa ja kaikkien antioksidanttikoostumus on selvitetty. Keskimäärin puolet omenan polyfenoleista, joita flavononoiditkin ovat, sijaitsee omenan kuoressa, joten omenat olisikin syötävä kuorineen hyvin pestyinä.

Kulunut kesä on ollut puutarhan kannalta pahin sitten 1960-luvun alun, jolloin ryhdyin luomupihani hoitoa opettelemaan. Kahden luumupuuni oksat roikkuvat vielä nyt raakojen hedelmien painamina lähellä maata. Pakkasyöt ovat jo jättäneet hiukan jälkiään hedelmiin.

Minun luumupuuni ovat niin kutsuttua Vaalimaan kantaa. Lajike on ollut satoisa, terve ja kestävä, ja hedelmät ovat aina ehtineet kypsyä. Lajiketta on varmaan monella varkautelaispihalla, ainakin Kommilan puolella. Tietääkö kukaan, milloin lajike tuli Varkauteen? Tuliko se Ahlströmin puutarhureitten tuomana, ja kuinka yleinen se on nykyisin? Asia olisi hyvä selvittää, sillä vanhat, yli 50-vuotiaat kasvikannat kiinnostavat sekä tutkijoita että kotipuutarhureita. Jos tiedät, niin soita minulle puh. 017-5563260 tai lähetä sähköpostia os. ulla.lehtonen@pp1.inet.fi.

Varkaudessa on vielä paljon vanhoja pihoja ja niissä kasviaarteita. Maatiainen ry- yhdistys on erikoistunut säilyttämään vanhoja viljely- ja koristekasveja sekä alkuperäisiä kotieläinrotuja. Maatiainen-lehden numerossa 3/2008 on luettelo niistä viljellyistä ja luonnonyrteistä, joiden siemenistä myös Pohjoismaisessa Geenipankissa ollaan kiinnostuneita. Jos omistat tällaisia kulttuuriaarteita, niin ota yhteyttä Maatiaiseen, puh. 09-4775331 tai sähköpostilla maatiainen.ry@saunalahti.fi.

Ulla Lehtonen

Kirjoittaja on varkautelainen tietokirjailija.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious