tiistai 19.9.2017
Reija

Rendel Goes Cannes

Istuskelen Transporterin takapenkillä ja katselen ikkunasta ulos. Käyn päässäni läpi mitä piti ottaa mukaan ja että onko ne varmasti mukana. Olen väsynyt, mutta innoissani. Jännittää niin perkeleesti… Varmistelen viiden minuutin välein että onhan ne Blu-ray-levyt mukana jotka eilen illalla tehtiin. Ne on mukana, mutta testaisinko vielä kuudennen kerran että ne toimivat… En, nehän voivat kulua ja mennä rikki.

Olemme matkalla Cannesin elokuvajuhlille esittelemään suomalaista supersankarielokuvaa, Rendeliä.

Viimeisen kuukauden olen ollut huono isä, poissaoleva aviomies, koppava poika, surkea miehen malli, hankala asiakas ja välinpitämätön pomo. Suorastaan irvikuva siitä mitä haluan ja mitä minun kuuluisi olla. Olen nukkunut huonosti, syönyt väärin ja kokenut jokaisen uuden tehtävän ylivoimaiseksi taakaksi. Edessä on urani tärkein viikko, epäilemättä. Vaikka jollain kierolla tavalla onnistun kuluneet viikot itselleni oikeuttamaan, niin silti…

Katselen iltaisin nukkuvia lapsiani ja mietin että mitä ihmettä minun päässä liikkui kun sanoin vanhimmalleni ”odota nyt, isin pitää tehdä tämä jä tämä jä tämä”. Käytän suurimman osan äitienpäivästä toimistolla, vaikka tiedän kuinka tärkeää olisi olla kotona… mutta kun lähtöön on enää kaksi päivää ja kaikki on vielä vaiheessa… muttaku, muttaku… Vaimoni ymmärsi, tietää että kyse on unelmasta, jonka toteuttamiseen menee tietty määrä aikaa. Oma ymmärryksen tasoni ei valitettavasti meinaa riittää.

Mutta tähän tulee tänä vuonna tottua. Syksyllä on edessä rypistys joka jättää varmasti jäljet monellakin tapaa. Tasapainottelu perheen, työn ja unelman kanssa ei ole se kaikkein helpoin tapa edetä elämässään. Sitten kun johonkin väliin vielä pitäisi survoa se tosiasia, että itsestäänkin olisi vähän huolehdittava. Mutta kysyppä itseltäsi, mikä on arvokkain palkinto minkä olet saanut? Väitän että se on jotain sellaista, jonka eteen teit perkeleen kovasti töitä.

Keskiviikkona meillä alkaa Cannesissa tiukka työrupeama Rendelin parissa. Kaikki kulminoituu 14.5. torstaina, kun kahdeksan aikaan illalla esittelemme maailmalle toisen teaser kohtauksen elokuvasta. Samalla käynnistyy myös 80 000 dollaria havitteleva Indiegogo-kampanjamme, jota markkinoidaan erillisellä teaserilla.

Reissu kestää lauantaille asti, joten siinä ajassa meidän tulisi onnistua vakuuttamaan edes yksi ihminen, joka löisi meille sopimuksen kouraan ja sanoisi ”count us in”. Tapaamisia on paljon ja pöhinä Rendelin ympärillä on hyvä, joten sanoisin että olemme kategoriassa ”potentiaaliset haastajat”. Olisihan se aika upeaa tulla suomeen levityssopimuksen kanssa.

Tullaanpa takaisin sopimuksen kanssa tai ilman, niin otetaan Cannesista kaikki irti ja näytetään mistä Varkaudessa syntynyt, Mikkelissä muhiteltu ja Suomessa uurastanut supersankarimme on tehty.

Ja aivan käsittämätön kiitos kumppaneillemme, jotka mahdollistitte Cannesin:
MAMK, Visitmikkeli.fi, Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut, Billebeino, Grano ja Gastropoub Eino.

Kommentit

  • Beltzer

    Itseensä ja tekemiseensä uskominen on kaiken A & O / Jing & Jang!
    Kaikkia ei voi mielyttää, mutta kumpa harmittas lopun elämää? – Se ettei tehnyt mitä halusi kun oli mahdollisuus, vai se että teki sen, oli lopputulos sitten mikä hyvänsä?!

  • sipsi

    Kovat on paineet miehellä, mutta lainatakseni Dale Carnegiea. Ota riski! Koko elämä on riskiä. Ihminen, joka menee pisimmälle on usein se, joka uskaltaa tehdä ja kokeilla rajojaan. Varman päälle kulkeva vene ei koskaan pääse etäälle rannasta. Tsemppiä:)

  • Katja S

    Niin ylpeenä, kyynelsilmin, luin blogisi. Vaikka lähellä elän en millään voi kaikkee käsittää, kaikkee mitä tää sun unelma sisältää. Mut kunnioitan sitä, enemmän ku osaan sanoa! Ja tiedän että meitä on monta samoin ajattelevaa sun lähellä. Omia sanojani lainaten; ei mokia pelätä ei! Eri afääreissä mennään mut elämässä kuitenkin! Ja kiitos, iso kiitos, ammatillisesta tuestasi mulle tärkeeseen asiaan; kiireesi keskeltä ♡ Respect!!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *