perjantai 26.5.2017
Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi

Olihan Olo!

Kun ruoka tehdään puhtaista, parhaista kotimaisista sekä pohjoismaisista pientuottajien raaka-aineista, huippu ammattitaidolla niin lopputuloksen voi käydä itse maistamassa Ravintola Olossa Helsingissä kauppatorin laidalla.

Olo edustaa skandinaavista keittiösuuntaa, jossa perinteisesti kunnioitetaan puhtaita vuodenajan mukaan saatavia parhaita raaka-aineita.

Maan ja veden läheisyyden maistaa puhtaista raaka-aineista valmistetussa menukokonaisuudessa.

Olo on yksi neljästä Helsinkin ravintolasta, jolla on Michelin-tähti.

Ruokailimme Olossa Retki-menun, joka on koottu pidemmästä Matka-menusta.

Aikaa olimme varanneet ruokailuun kaksi tuntia.

Tässä yhteydessä haluan tuoda esille palveluasenteen mikä näkyy heti ravintolaan tultaessa. Vastaanotto ravintolaan tultaessa on hyvin lämminhenkinen ja henkilökohtainen. Mennessämme ensin Kauppatorin puolelle, jossa oli raput tuli nuori herrasmies ohjaamaan henkilökohtaisesti toiselle ovelle, jossa on esteetön pääsy ravintolaan. Tämäkin asia olisi voitu hoitaa eritavalla, niinkuin yleensä tehdään, viitaten kädellä toiseen suuntaan ja sanotaan, että kiertäkää toiselle ovelle.

Mieleeni tuli heti viime kesäinen käynti Lontoossa Rizissä, jossa myös tuli henkilö pääovelta mukaan saattamaan esteettöntä tietä sisään.

Palveluasenteen myös huomaa onko se aitoa toisen henkilön kunnioitusta ja sydämmestä tulevaa, Olon ja Ritzin tapauksessa se on aitoa palveluhenkisyyttä.

Alkuun hovimestari ohjasi meille varattuun pöytään, jossa oli myös otettu huomioon pyörätuolin käyttöni ja toivotti meidät tervetulleeksi ruokailemaan ja varmisti vielä meille ennakkoon varatun menuun ja kysyi alkujuomat sekä ruokajuomat ja kertoi kuinka ruokailu etenee.

Moni varmaankin kuvittelee, että tämän tasoisissa ravintoloissa istuisi asiakkaat iltapuvuissaan, mutta näin ei Olossa ole, vaan tunnelma on senkin puolesta rento.

Pöydässä oli valmiiksi paistokupissa kohotettu hiivaleipä, jonka tarjoilija vei myöhemmin keittiöön paistettavaksi.

Ruokien makuja en kuvaile, koska mielestäni se on tässä tapauksessa turhaa, jokainen voi kuvitella kuvista mielessään, jos esillelaittoon on nähty näin vaivaa niin on myös maut hiottu viimeisen päälle. Kaikki maut toimii loistavasti yhteen ja sen maistaa kyllä joka solullaan.

Erityismaininnan annan toisena tulleelle kananmaksalle, uuniomenalle ja kanaliemelle. Kananmaksa suli suuhun ja oli verrattavissa sulavuudessaan kaviaariin.

Rapeaa hiivaleipää, savustettua kirjolohta ja kurkkuhyytelöä

Perunakeksiä ja Saloniemen vuohenjuustoa

Kananmaksaa, uuniomenaa ja kanalientä

Emmermannapuuroa, sieniä, mallasleipää ja porsaanniskaa

Sokerisuolattua kuhaa, kuhalientä ja perunaa

Talon hapanjuurileipää, kirnuvoita ja paahdettua valkosipulikeittoa

Madetta, sipulia ja musta valkosipulipyreetä

Poroa, juuriselleriä, seljanmarjaa ja tummaa sieni-kuusikastiketta

Valko-ja mustaherukkaa, jogurttia ja valkosuklaakristallia

Seljanmarjasuukko

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *