Viitostie Euroopan kartalle

A A
1.10.2011 14:45 Kari Rajamäki

Alueiden ja elinkeinojen kilpailuedellytyksiin vaikuttaa keskeisesti liikenteellinen saavutettavuus, kuljetuskustannukset ja toimivat kuljetusjärjestelmät. Itä-Suomen kannalta viitostien ja valtatie 23:n kehittäminen sekä raideliikenteen sekä vesi- ja lentoliikenteen turvaaminen on keskeistä.

Näihin vaikuttaa luonnollisesti kansallinen liikennepolitiikka ja eduskunnan viimeistään talousarvion käsittelyssä tekemät konkreettiset määrärahapäätökset. Näin Joroinen-Varkaus -osuuskin rakennettiin.

Tulevaisuuden ratkaisuihin vaikuttaa myös Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä koskevat päätökset. Sisäministeriaikanani varmistin, että EU:n Euroopan laajuisten liikenneverkkojen TEN-verkossa viitostie, Savonrata ja Saimaan kanava olivat silloisen hallituksen linjauksissa mukana. Huolestuttava kehitys viitostien osalta käynnistyi 2009, kun Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tulevaa kehittämistä koskien edellinen hallitus hyväksyi EU-ministerivaliokunnassa kesäkuussa 2009 Ruotsin esityksenä.

Linjauksessa perinteisen Etelä-Suomen ja Pietarin yhteyden lisäksi oli Botnian Corridorin Suomen puolella vain läntinen yhteys Oulu-Seinäjoki. Ydinverkosta putosi viitostie pois. Vielä syyskuun puolessa välissä Liikenneviraston näkemys Suomen ydinverkoksi käsitti vain Länsiradan ja valtatie 4:n eteläiseen Pohjolankolmioon.

EU:ssa laaditaan kaksikerroksista liikennejärjestelmää: kattavaa verkkoa ja ydinverkkoa. Kattavassa verkossa on rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien tiheät yhteydet. Ydinverkko käsittää elintärkeät sisämarkkinoiden liikenteen sekä EU:n ja naapurimaiden väliset yhteydet. Ydinverkko on myös se osa liikennejärjestelmää, jonka toteuttamiseen erilaiset rahoitus ja muut välineet tullaan keskittämään.

Otin asian valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa ensimmäisenä pöydälle, koska asiaa oli viety jo varsin pitkälle komission suuntaan virkamiestason valmistelulla. Komissio mahdollisesti tekee esityksensä uusiksi suuntaviivoiksi jo 19.10 2011.

Liikenneministerin ja Liikenneviraston kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta on nyt valmiutta tarkistaa TEN-T ydinverkkoa niin, että siihen lisätään viitostien kehityskäytävä. Kyseessä on Itä-Suomen paluu Euroopan kartalle.

Se mahdollistaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen ja Venäjä-politiikan tarkemman arvioinnin eri hankkeiden mm. Viitostien rakentamisen ja rajanylityspaikkojen kehittämisen näkökulmasta.

Suomi laiminlöi EU-jäsenyysneuvotteluissa 1995 pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetuskustannusten huomioon ottamisen neuvotteluissa. Tämän johdosta Suomen saama EU-rahoitus on ollut marginaalista, lähinnä suunnittelukustannuksiin liittyvää. Nyt kuitenkin Euroopan Unionin 2014-2020 rahoituskehyksessä tapahtuu selkeä linjanmuutos.

Tutkimus- ja innovaatiomenoja lisätään 46 prosenttia. Liikennehankkeiden rahoitus kolminkertaistetaan 37 miljardin euron kasvulla. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä on nyt arvioitava Itä-Suomen, erityisesti Venäjä-yhteyksien kehittämisen ja eurooppalaisten kuljetusjärjestelmien mm. Itä- ja Pohjois-Suomen metsä-, metalli ja kaivannaisteollisuuden mahdollisuuksien pohjalta.

Paluu Euroopan kartalle antaa myös omille liikennehankkeillemme kansallista uskottavuutta. Viitostien kehittämisessä on ensimmäisenä Mikkeli-Juvan osuuden parantaminen, seuraavana valtatie 23 Varkaus-Viinijärvi -osuuden turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen sekä Leppävirta-Kuopio -osuus.

Savonradan tuleminen samalla ydinverkkoon mahdollistaa EU:n, mutta myös kansallisten varojen suuntaamisen tämän toisen pohjois-eteläsuuntaisen pääradan suorituskyvyn lisäämiseen.

Kirjoittaja on valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Varkaudesta.