Urakka sovittu ja työ alkaa

Säätytalo on ulkoa ja sisältä näyttävä rakennus. Sen kauniiden yksityiskohtien hohto häviää kun siellä "asuu" useamman viikon aamusta yöhön hektisesti neuvotteluissa. Aiempi säätytalokomennus minulla oli 2003 vaalien jälkeen, jolloin Matti Vanhasen kanssa SDP:n päävastuullisena neuvottelin KTM:n, LVM:n ja maa- ja metsätalousministeriön hallitusohjelmat. Kumpikaan meistä ei päätynyt ministeriksi sille hallinnonalalle, josta hallitusneuvotteluissa vastasimme.

Kevään vaalien jälkeen olin valmistelemassa SDP:n hallitusohjelmatavoitteita Säätytalolla. Erityisenä vastuu- ja valmistelualueena minulla oli liikenneministeriön infrapuoli, maa- ja metsätalousministeriö ja sisäministeriön sisäinen turvallisuus. Näiden ministeriöiden hallitusohjelmat olivat jo helatorstaina kalkkiviivoilla.

Silloinen vääntö kuitenkin pysähtyi Säätytalossa 1.6 klo 18.15. Jouduimme tuolloin toteamaan, että kokoomuksen vero- ja talouspoliittiset linjaukset syventäisivät tulo- ja terveyseroja entisestään nostamalla sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla tasaveroja. SDP on vastustanut johdonmukaisesti tasaverokehitystä ja edellyttänyt veronmaksukyvyn mukaista verotusta.

Nyt voi todeta, että harkinta-aika oli tarpeen. Tällä viikolla alkoi osaltani kolmas rupeama Säätytalon hallitusneuvotteluiden historiassa. Oli välttämätöntä, että Suomeen saadaan parlamentaarinen enemmistöhallitus, joka on talouden ja työllisyyden kannalta välttämättömien ratkaisujen edellytys. On tärkeätä, että vaalitulos näkyvät politiikan muutoksina.

Saimme neuvotteluissa puristettua yhteensä 400 miljoonaa euroa lisää perusturvaan. Merkittävää oli myös sadan miljoonan euron panostus kuntien pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotakuun eli nuorten työ- tai harjoittelupaikan turvaan. Huolimatta valtiontalouden vaikeasta paineesta pystyimme tekemään siis tärkeitä täsmäratkaisuja perusturvaan ja hyvinvointivaltion perustaan.

Hallituspuolueilla oli neuvotteluissa erilainen painotus. Kokoomus halusi voimakkaasti menosopeutusta eli menojen karsintaa kun SDP halusi enemmän veroratkaisuja. SDP yritti koko ajan neuvotteluissa kohtuullistaa pahimpia leikkauksia.

Omien neuvotteluvastuideni osalta voin todeta, että SDP korosti poliisin toimintavalmiutta ja erityisesti harmaan talouden ja pimeän ulkomaisen työvoiman torjunnan voimavarojen lisäämistä. Tähän tarvitaan erikoistuneen ja organisoidun poliisityön lisävoimavaroja. Erittäin tärkeätä oli, että SDP kykeni estämään työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisen, joka olisi tarkoittanut halpatyömarkkinoiden kärjistymistä.

Keskeinen tavoitteemme oli sisäisen turvallisuuden osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja syrjäytymisen estäminen. Poliisipalveluiden turvaaminen koko maassa on keskeistä. Poliisien määrän vakiinnuttamiseen ja harvaanasuttujen alueiden turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Hätäkeskustoiminnan ollessa muutostilassa SDP edellyttää, että meneillään olevan uudistuksen käytännön vaikutukset arvioidaan välittömästi uudelleen turvallisuusrakenteen ja alueellisen toimintakyvyn näkökulmasta.

Linjasimme, että liikennepolitiikkaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehyksessä. Tässä suhteessa ministerityöryhmä tulee laatimaan liikennepoliittisen selonteon, jossa linjataan strategiset tavoitteet yli vaalikauden. Keskeinen läpimurto oli se, että huolimatta tiukoista kehyksistä ja valtiontalouden paineista perusväylänpidon määrärahojen nykytaso turvataan painottaen perusradanpitoa.

Myös liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelmat käynnistetään. Alueiden kannalta tärkeiden kehittämishankkeiden osalta, joiden kärjessä on myös VT 5 Mikkeli-Juva, ratkaisut tehdään syyskuun puolessa välissä hallituksen kehyskäsittelyssä. VR Oy säilytetään valtio-omisteisena.

Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan mm. puuhuoltoa tehostamalla. Energiaveroleikkurilla helpotetaan metsäteollisuuden kilpailukykyä pienentämällä energialaskua. Valtion omistajaohjauksessa painotetaan myös alue- teollisuus- ja työllisyyspoliittisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelma reagoi nimenomaan ruokakriisiin ja ilmastonmuutokseen.

Metsätalouden osalta on tärkeätä, että metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa uudistetaan metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajien edut. Tältä osin puun saatavuutta halutaan parantaa metsälainsäädäntöä, metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla.

Harjunrannan Eko-Ropposen puumerkki näkyy jälleen Säätytalossa: "Asukkaiden voimavarojen käyttöönotto maaseudun kehittämisessä tukee kylätoiminnan vahvistaminen". Merkittävää on se, että hallitus ottaa nyt vahvan otteen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman kautta, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan, kehitetään luomuruokaketjuja ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta.

Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun asetetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kuluttajille halutaan turvata oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden varmentamiseksi on lisättävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Tekijä varmasti paljastuu, kun hallitusohjelmassa "maksuttomia ja maksullisia yleiskalastusoikeuksia kehitetään merkittävästi ja samalla laajennetaan kestävällä tavalla vapaa-ajankalastusta laajojen kansalaispiirien luontoharrastuksena".

Usean viikon punnerrus on nyt maalissa. Nyt alkavat näytön paikat. Hyvää ja turvallista kesää kaikille!

Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (sd.).

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious