| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Taas syksy ja koulunalku lähestyy...
Kymmeniätuhansia nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Joidenkin tutkimusten mukaan noin puolella niistä 15-29-vuotiaista, jotka olivat työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella, oli vain perusasteen tutkinto. Viiden vuoden seurantajakson jälkeen vajaat 40 prosenttia heistä oli edelleen samassa asemassa.
Usein ulkopuolisuudella tarkoitetaan nuorten kohdalla sitä, että he eivät opiskele eivätkä ole työssä. Kyseiset nuoret eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.
Noin 15 000 nuorta jää joka vuosi peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Ulkopuolisista nuorista kaikki eivät suinkaan ole syrjäytymisvaarassa. Osalle nuorista ulkopuolella olo on vain välivaihe. Jotkut pitävät lukion jälkeen välivuotta ja valmistautuvat esimerkiksi pääsykokeisiin tai ovat ulkomailla.
Jokainen aktiivielämästä sivuun jäänyt nuori on tietysti liikaa. Syrjäytymistä tulee ehkäistä vahvalla varhaiskasvatuksella, perhetyöllä, perusopetuksella ja ongelmien varhaisella havaitsemisella. Tarvitaan räätälöityjä tukitoimia, koska nuorten elämäntilanteet poikkeavat toisistaan.
On välttämätöntä tehostaa edelleen eri hallinnonalojen, viranomaisten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Salassapitosäännökset eivät saa estää lapsen ja nuoren oireiluun puuttumista. Lapsen ja nuoren etu on aina asetettava ensisijaiseksi. Tämän vuoden alusta voimaantullut uusi nuorisolaki parantaa yhteiskunnan mahdollisuutta puuttua ajoissa.
Ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä lisää selvästi peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin.
Työvoimapoliittiset toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Nuorista, jotka osallistuivat vuonna 2003 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 prosenttia. Toki sekin on paljon. Toimenpiteissä mukana olleilla nuorilla oli selvästi parempi mahdollisuus menestyä työmarkkinoilla.
Joillakin syrjäytyneisyys kumpuaa heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys on 4-5 kertaa suurempi olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella kuin kaikilla 15-24-vuotiailla nuorilla.
Eräiden laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle vuosien mittaan miljoona euroa. Tämä summa saadaan, kun lasketaan menetetty työpanos, sosiaalipuolen ja terveydenhuollon kulut sekä työttömyysetuudet. Nuorten syrjäytymisen ehkäisykään ei ole ilmaista, mutta se tulee kuitenkin ajan myötä edullisemmaksi kuin ongelmien jälkihoito.
Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on voitava jatkaa opiskeluja. Valtio ja kunnat vastaavat yhdessä siitä, että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen oikeus koulutuspaikkaan lukiossa, ammattikoulussa tai muussa koulutuksessa.
Tavoitteena on koulutustakuu eli vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus kaikille. Niille nuorille joilla on vaikeuksia, tulee tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen vaikkapa oppisopimuksen tai ammattistartin kautta.
Hallitusohjelmassa toki luvataan taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Kuitenkin hallitus on leikkaamassa esim. opetustoimesta lähes 300 miljoonaa euroa kohdistaen säästöjä suoraan lukioihin ja ammattikorkeakouluihin leikaten kouluilta 80 miljoonaa euroa.
Opiskelun ja työn iloa kuitenkin kaikkiin oppilaitoksiin!
Kirjoittaja on Keskustan joroislainen kansanedustaja.
|
|
