| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Politiikan suunnanmuutos kyllä saatiin
Kansalaiset vaativat vaaleissa muutosta. Ehkä keskustalaista ennen äänestänyt maaseutukuntien ja Itä-Suomen ihminen ei ihan arvannut mitä saa, kun vaihtaa perussuomalaiseen. Mutta kansahan on aina oikeassa.
Kun perussuomalaiset tyrmäsivät vastuuttomasti hallitukseen menon, vaikka olisivat saaneet jopa vapaat kädet euroasioissa, oli keskustankin tie hallitukseen tukossa. Olihan selvää, ettei Kataisella olisi ollut tulevaisuutta puolueessaan, jos hän olisi tyrinyt suurimman puolueen paikalta kokoomuksen oppositioon.
Niinpä kukaan ei ollut rajoittamassa sitä keskittämisintoa, jota tällä Kataisen sosialistihallituksella löytyi runsain mitoin. Kunnat yhteen (vähintään hiljaisella) pakolla ja se on sitten kuulemma kuntakentän ongelmat ratkaistu.
Me keskustalaiset haluamme tukea kuntia, kun niissä mietitään miten palvelut juuri siinä kunnassa tai sillä alueella parhaiten saataisiin järjestymään ihmisten tarpeita vastaavasti. Mutta me emme kannata pakkoliitoksia. Syiden ja valmistelun pitää olla hyvät ja toimintojen yhdistämisen tuoda todellisia säästöjä sekä parantaa palvelua.
En ihan tältä istumalta jaksa uskoa että tämä hallitusohjelma on hyväksi Suomelle, Itä-Suomelle tai meidän maaseutuvaltaisille kunnillemme ja niiden asukkaille. Uuden kasvun eväät puuttuvat.
Hallituksen ministerivalinnat kertovat raakaa kieltään hallituspuolueiden painopistealueista maassamme. Maaseutu ja Itä-Suomi eivät kiinnostaneet, eivätkä harvaan asutun alueen asukkaat. Erään kaupunginjohtajan sanoin vissiin meille on tarjolla vain tyylikkään kuihtumisen tie.
Maa- ja metsätalousministerikin piti hakea kokoomuksen eduskuntaryhmän ulkopuolelta, kun sisältä ei löytynyt senkään vertaa osaamista. Myöskään vihreät eivät luottaneet oman ryhmän taitoon kehitysministeriä valitessaan.
Pääministerin piti selitellä lisäksi miespuolisten kavereidensa nimittämistä ministereiksi. Naiset ryhmässä hävisivät 4-2.
Pientä toivoa itäsuomalaisen ministerin saamisesta herättää sosiaalidemokraattien kahden vuoden päästä tapahtuva ministerikierrätys. Nyt on kova näytön paikka hallituksella, löytyykö haluja huomioida meidän erityistarpeitamme.
Näitä ovat mm. Juva-Mikkeli ja Varkaus-Viinijärvi -teiden korjaus, Savonlinnan OKL:n jatkuminen, perustienpidon tarpeet, osaamisen säilyttäminen koulutussektorilla jne.
Ja päättäjiähän voi taas seuraavissa vaaleissa vaihtaa. Ai niin, vaalipiiristä ei tosin ole vielä mitään tietoa. Tämä hallitus kun haluaa päästä aikakirjoihin yhtenä epädemokraattisimpana hallituksena. Miksikö?
Ei nimittäin ole kaukana ne ajat, kun on moitittu eräitä muita maita siitä, että niiden johtajat muuttavat vaalilainsäädäntöä juuri ennen vaaleja omaksi edukseen. Varmistamaan siis oma valintansa.
Suomessa on taas ollut tapana että eduskunta ei tee päätöksiä vaalien osalta vasta kuin yksien vaalien yli. Eli jos tämä eduskunta päättää muuttaa vaalipiirijakoa, niin sitä ei toimeenpantaisi seuraavissa vaaleissa, vaan vasta sitä seuraavissa.
Toki ymmärrän että tätä tapojen muutosta selitellään laittamalla tällä kertaa pelkästään Itä-Suomen vaalipiirejä yhteen. Tällöin vain vaalilakia muutetaan ja perustuslainmuutoksella sitten hoidetaan vaalipiirien jatkovähentäminen. Silloin vaalipiirien enimmäismäärä voisi olla jopa vain kuusi. Mitäpä sillä nyt on enää väliä, kun maakunnatkin ilmeisesti häivytetään kartalta.
Ja jos nykyisiin maakuntiin käytännössä sallitaan vain kolme kuntaa kuhunkin, niin voi sanoa hyvästi lähipalvelulaille, jota keskusta ajoi vaaleissa. Eli suomeksi sanottuna: Heippa lähipalvelut!
Kirjoittaja on keskustan joroislainen kansanedustaja.
|
|
