Pois pakko ja kauheus!

Perustuslaissa säädetään, että kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavina olevista asioista, kunhan esiintyy vakaasti ja arvokkaasti eikä loukkaa toisia.

Eduskunnan täysistunnot ovat kaikille avoimia. Lapsetkin saavat rajoituksetta kiivetä eduskunnan parvelle kuuntelemaan kansanedustajien ihan kaikkia viisauksia.

Perustuslakia kaikki noudattakoot, mutta keskustan kuntauudistusvälikysymyksen oppositiopuheenvuoroja kuunnellessa tuli toisenkin kerran mieleen, että pitäisiköhän salista lähetetty tv-ohjelma kuitenkin kieltää alle 15-vuotiailta. Niin värisyttävillä kauheuksilla keskustan kansanedustajat ex-pääministeri Mari Kiviniemen johdolla katsojia ja kuulijoita pelottelivat.

Toki minäkin vastustan ankarasti kaikkia edustaja Kiviniemen itse kehittämiä, ja heti sen jälkeen havaitsemia kuntauudistuksen hirveyksiä. Toisaalta aivan yhtä vankkumattomasti kannatan hallitusohjelmaan kirjatun kuntauudistuksen tavoitteita ja periaatteita. Miten se on mahdollista?

Siten, että keskustan kuvailema kuntauudistusmalli kaikkine pelottavuuksineen ei ole Kataisen hallituksen kuntauudistusmalli. Se keskustalaisten eduskunnan suuressa salissa vastustama malli, jossa ministeri Virkkunen syö viattomia lapsia, kuntia ja kunnanjohtajia - joista yhden kanssa hän on naimisissa - ei ole hallituksen malli.

Niinpä puheet kuntien pakkoliitoksista kuntauudistuksen yhteydessä eivät perustu hallitusohjelmaan vaan perusteettomaan pelotteluun. Hallitusohjelmassa ei ole sanaakaan kuntien pakkoliitoksista eikä sellaisesta Säätytalolla sovittu. Päinvastoin: kuntauudistus tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ilman pakkoa tai sen uhkaa ja niin se myös tehdään.

Sekin on huuhaata, että lehdistössä esitellyt kartat tilastokeskuksen työssäkäyntialueista olisi jossain jo päätetty tulevien uusien kuntien rajoiksi. Jos niin olisi, jäisi yli sata kuntaa ypöyksin, koska ne eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Sellainen ei ole mahdollista.

Mahdollista sen sijaan on Rautavaaran ex-kunnanjohtaja Matti Matikaisen kristallinkirkas tiivistys koko kuntauudistustarpeen ytimestä: Rautavaara säilyy itsenäisenä täsmälleen niin kauan kuin se itse haluaa ja rahat riittävät.

Vasemmisto vaati jo vuonna 2010 puoluekokouksessaan kuntaremonttia, jonka lähtökohtana on hallinnon selkeyttäminen sekä peruspalvelujen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen. Me haluamme luoda kuntiin luonnollisiin työssäkäynti- ja palvelualueisiin perustuvan hallinnon. Vaati vain vähän viitseliäisyyttä havaita, että hallitusohjelmaan kirjatut kuntauudistuksen periaatteet kulkevat hyvässä sopusoinnussa puoluekokouksemme vaatimusten kanssa.

Tuntuu kovin murheelliselta, että oppositio tyrmää uudistuksen, joka on vasta suunnitteluvaiheessa. Kun kunnilta tullaan lähiaikoina kysymään, mitä ne uudistukselta haluavat, olisi asiaa hyvä miettiä kiihkottomasti jo etukäteen.

Kuntien vastaukset kun ovat asukkaidensa kannalta tärkeimmät kenties kautta aikain. Siksi toivoikin, että uudistukseen liitetty poliittinen pelottelu ja hysterian lietsonta jätettäisiin vähemmälle ja siileiksi käpertymisen sijasta kunnissa tartuttaisiin ainutlaatuiseen mahdollisuuteen, jonka uudistus tarjoaa.

Kuntien olemassaolon oikeutus perustuu kuntien talouden vahvistamiseen, kuntien ja kuntalaisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen ja kuntalaisten aitojen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Siitä pitää olla kysymys tämän hallituksen uudistuksessa, ja se uudistus ei tapahdu pakolla. Se on vasemmiston yksiselitteinen ja selkeä kanta.

Hallitusohjelmassa kuntauudistukseen on kytketty terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus. Periaatteellisesti ajatellen niin se pitää tehdäkin, koska terveydenhuolto on kuntien palvelutuotannossa keskeisessä asemassa yhdessä perusopetuksen kanssa. Nyt on tarkoitus ja pitääkin toteuttaa uudistus, joka viime eduskuntakaudella jäi tekemättä vastuuministereiden keskinäisen eripuran vuoksi.

Siitä huolimatta en ole aivan vakuuttunut ovatko terveydenhuoltouudistuksen kirjaukset hallitusohjelmassa parhaat mahdolliset. Yhdessäkään Euroopan maassa Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta ei terveydenhuollon rahoituspohja ole 500 000 asukasta pienempi. Hallitusohjelmassa Suomen tuleva terveydenhuollon rahoituspohja on kytketty vahvoihin peruskuntiin tai poikkeustapauksissa kuntayhtymiin.

Minun on vaikea, ellei mahdoton kuvitella, että hallitusohjelman tarkoittamien vahvojen peruskuntien keskiväkiluvuksi voisi muodostua vähintään 200 000 asukasta, mitä pidän terveydenhuollon rahoitusalueiden vähimmäisväestöpohjana.

Joka tapauksessa on selvää, että hallituksen kuntauudistuksen käynnistyminen merkitsee lopun alkua Kysterin ja Iserin kaltaisille terveydenhuollon rakennehimmeleille.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kuopiolainen kansanedustaja.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious