Pikavipit ja yhteiskunnallinen vastuu

A A
17.9.2011 10:53 Markku Eestilä

Suomalaisessa työelämässä on meneillään suuri murros. Teollisia työpaikkoja katoaa ja tilalle syntyy uusia, erityisesti kaupan ja palveluiden aloille.

Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole ollut positiivista. Suomeen on syntynyt yritystoimintaa, jonka eettinen pohja on vahvasti kyseenalainen. Yritystoiminnalla täytyy olla muitakin arvoja kuin maksimaalinen rahankeruu.

Monet tahot ovat nostaneet esille pikavippiyritysten mukanaan tuomat ongelmat. Se on hyvä asia, koska nyt päättäjien on väistämättä reagoitava asiaan.

Ensimmäiset pikavippiyritykset aloittivat toimintansa Suomessa vuonna 2005. Pikavipeistä tuli nopeasti suosittu tapa hakea pikaista ratkaisua äkillisiin rahaongelmiin, etenkin nuorten keskuudessa. Pikavippien helppous on houkutellut velkaantumaan ilman todellista käsitystä seurauksista.

Harkitsemattomuuttaan ylivelkaantuneet lainananottajat ovat vaarassa syrjäytyä tai ajautua esimerkiksi harmaan talouden piiriin. Pikalaina otetaan usein hetken mielijohteesta, jopa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Mikäli luottotiedot on menetetty jo 18-vuotiaana, ajautuu nuori herkästi tilanteeseen, jossa käsitys normaalista elämästä ja tasapainoisesta oman talouden hoidosta hämärtyy. Syrjäytyminen on edessä, kun työpaikkaa ei saa tai viitsi hankkia, koska tulot menevät ulosottoon.

Vaikka ylivelkaisuuden aiheuttama syrjäytyminen on velkaantuneen henkilökohtainen ongelma, koituvat syrjäytymisen kustannukset lopulta meidän kaikkien maksettavaksi. Pikavippien todellisen koron maksaa yhteiskunta toimeentulotukina, perintä- ja oikeudenkäyntikuluina sekä esimerkiksi syrjäytymisen hoitona.

Käräjäoikeudet ovat jo nyt ruuhkautuneet pikavippeihin liittyvistä velkariidoista. Kun esimerkiksi vuonna 2005 käräjille päätyi alle 150 000 velka-asiaa, määrä on nyt yli 300 000.

Jos ihmisellä on varaa pikavippeihin, on hänellä mahdollisuus myös edullisempaan lainaan. Pikavippibisneksen ajatuksena onkin selvästi se, että ihmisen äärimmäistä hätää tai heikkoa harkintakykyä käytetään häikäilemättä hyväksi.

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa tulisi pystyä huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnista niin, että tämän kaltaisten luotto-ongelmien korjaamiseen on löydettävä ratkaisu ilman, että ongelmat syvenevät entisestään.

Suomessa vipeistä aiheutuvia ongelmia on yritetty hillitä muun muassa siten, että luottoyritysten on ilmoitettava lainan todellinen vuosikorko ja todettava luotonhakijan henkilöllisyys. Lisäksi vippien antaminen öisin on kielletty.

Ylivelkaantuneiden lisääntymisestä päätellen lainsäädännön muutokset eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottuun tulokseen. Pikavipeistä eivät lopulta hyödy muut kuin niiden tarjoajat ja perintäyhtiöt.

Nuoret ja velkaantumiskierteeseen joutuneet kansalaiset tarvitsevat taloustietoa ja neuvontaa oman talouden hoitamiseen. Luotonoton helppous vetoaa herkimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Mielestäni vastuullinen lainananto edellyttää, että lainanottaja ymmärtää kokonaisvaltaisesti oman tilanteensa ja vahvistaa lainan oton allekirjoituksellaan.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja on kiteyttänyt asian ja sen ratkaisun ytimekkäästi: "Vastuullisessa markkinataloudessa tulee olla rohkeutta kieltää toiminta, jonka sosiaaliset ja kansantaloudelliset haitat ovat paljon suuremmat kuin henkilökohtaiset hyödyt.

Pelkästään kysyntä ei saa määrätä mitä tuotteita ja palveluita voi tarjota". Mielestäni päättäjien on nyt osoitettava yhteiskunnallista vastuunkantoa ja asetettava lailla kielto pikavippejä harjoittavalle yritystoiminnalle.

Kirjoittaja on kokoomuksen iisalmelainen kansanedustaja.