Kansanvallan puolesta

Norjan väkivallanteko suuntautui Norjan sosiaalidemokraattiseen pääministeriin, hallintoon ja sosiaalidemokraattisiin nuoriin. Tämän poliittisen terrorin ja murhan taustat on kyettävä käymään perusteellisesti läpi.

Harvoin Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen on voinut yhtyä niin sydämestään kuin 24.7.2011: "Iskut suunnattiin sosiaalidemokraattista pääministeriä, sosiaalidemokraattista liikettä vastaan. Kyseessä oli poliittinen terroriteko, ja se erottaa Suomen ja Norjan joukkomurhat toisistaan. Kansanvaltaisten puolueiden ja kansanliikkeiden tulee nyt osoittaa voimansa ja tukensa pohjoismaiselle kansanvaltaiselle yhteiskuntajärjestelmälle".

Vihaan ja väkivaltaan yllyttämistä on menneinä vuosina puolusteltu jopa sananvapaudella. Kun sisäministerinä olin edellyttämässä ns. tsetseenisivustojen sulkemista, sain rajua arvostelua. Katsoin kuitenkin, että sananvapauteen ei kuulu perustuslain mukaan tappamiseen ja tuhoon yllyttäminen.

Arvostelua tuli myös 2007 alussa esittämästäni vaatimuksesta, että poliisilla on oltava oikeus toimia jopa peitetoiminnan kautta netissä viharikosten ja vakavien rikosten torjumiseksi. Tähän ei herätty edes Jokelan jälkeen, vaan vasta Kauhajoen jälkeen.

Vakavaa taustalla on kuitenkin yhteiskuntakielteisyys ja edustuksellisen demokratian ja kansanvallan halveksuntaan liittyvät piirteet. Äärioikeistolaiseen esiintymiseen liittyy yleensäkin voimakas eri väestöryhmien aatteiden leimaaminen ja kansanvaltaisen poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan halveksunta. Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja kansallisen eheyden osalta on nyt kaikkien kansanvaltaisten liikkeiden vahvistettava edustuksellisen demokratian toimivuutta. Sen puolesta on tehtävä työtä.

Politiikkojen ohella on myös median vihdoin aika siirtyä viihteellistymisestä ihmisten arjen asioiden käsittelyyn. Perusturva, asumistuki, työttömyysturva ja lapsiperheiden elämänehdot eivät sada taivaalta huonompana tai parempana mannana vaan ne päätetään Suomen kansan vaalien kautta osoittamien arvojen, voimasuhteiden ja taloudellisten ratkaisuiden kautta eduskunnassa.

Demokratian toimivuus, kansan tahdon toteutuminen ja tarpeiden parempi heijastuminen päätöksissä ovat kansanvallan puolustamista. Työttömyyteen ja köyhyyteen liittyy vääjäämättä myös yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja ulkopuolisuus, välinpitämättömyys ja katkeruus, eristäytyminen ja yhteisöllisyyden puute. Demokratiaa ja kansanvaltaa on, että käydään avointa ja rehellistä keskustelua myös yhteiskunnan kipupisteistä, eikä anneta ääriliikkeille tarpeetonta pelitilaa vaikeissakaan asioissa.

Meidän on kyettävä keskustelemaan työperäisen maahanmuuton merkityksestä. Yhtälailla on kuitenkin kyettävä kriittiseen keskusteluun perusteettomien turvapaikanhakijoiden ja laittoman maahanmuuton sekä pimeän työn työmarkkinoiden vakautta ja turvallisuutta heikentävistä vaikutuksista. Suomalaisen yritystoiminnan vaikeutuminen harmaan talouden ja talousrikollisuuden seurauksena on tuonut keskuuteemme jo ulkomaisten työntekijöiden työorjuutta ja ihmiskaupan ilmiöitä.

Suomen puheenjohtajuuskauden 2006 Eurooppa-neuvoston yhteiset linjaukset eivät tunnu olevan hallituksen, jos mediankaan tiedossa.

Kataisen väittämä niskalenkki markkinavoimista on johtanut päinvastoin euromaiden ja kansallisten parlamenttien täydelliseen markkinavoimien ja kasinokapitalistien panttivankiasemaan. EU:n Maastrichtin sopimuksen periaatteen siitä, että kukin maa vastaa talouspolitiikastaan ja sen seurauksista tai, että Euroopan keskuspankki ei osta toisten maiden roskavelkakirjoja, rikkominen ovat olleet vakavia virheitä.

Valittavina oli ennen Kreikkaa myös Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen esittämä ajatus luoda nopeasti euroalueelle järjestelmä, jossa kukin jäsenmaa voi paremmin puolustaa omaa talouttaan ja sosiaalista eheyttään.

Toisaalta euroalueen kyettävä myös varmistamaan oma toimintakykynsä jäsenmaiden nopealla irtautumisella tai euromaiden kyvyllä erottaa eurokriteerit rikkovat jäsenmaat ulkopuolelle vakaan talouden turvaamiseksi.

SDP:n hallitusneuvotteluiden edellyttämä ehto, että Suomi ei ilman takuita anna enää rahoitusta vaikeuksissa oleville euromaille, on välttämätön muutos myös koko kansallisen selviytymisen näkökulmasta. Edellisen hallituksen lupaama vastikkeeton 1,6 miljardin euron Kreikka-lainan viimeisten erien maksatukseen on saatava takuut.

Sanoin jo pari vuotta sitten, että tästä kriisistä kyllä Saksa ja Ranska tulevat selviytymään, mutta Suomen on varmistettava oma valtiontalouden kestävyys sekä oma kykynsä vientiteollisuuden vaikeamman rakenteen takia turvata teollisuuden ja aluekehityksen eritystarpeet. Koko eurotalouden ja maailmantalouden selviytyminen on voimakkaasti vientiriippuvaisen maan metsä- ja metalliteollisuuden kannalta tärkein asia.

Täytyy kuitenkin muistaa, että 'kolkkapoika-hengellä' ei Suomi tätä yksin hoida, samaan aikaan kun Ruotsi ja Iso-Britannia suuremmilla euroalueintresseillä istuvat katsomossa. Myös globaalin kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen on tärkeätä mm. tukemalla lapsiperheitä ja työttömyysuhan alla olevien selviytymistä. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi SDP edellyttää, että perusturvan parantamista koskevat toimenpiteet toteutetaan heti hallituskauden alussa.

Kun isänmaalla on ollut vaikea taloudellinen, poliittinen ja turvallisuuteen liittyvä aika, on tällä maalla ollut onneksi myös toimintakykyinen sosiaalidemokraattinen puolue. Enemmän kuin koskaan tämä maa tarvitsee kansallisen eheyden, Eurooppa-politiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kokoavaa, osaavaa ja vahvaa presidenttiä.

Paavo Lipponen tuntee vastuunsa.

Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (sd.).

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious