| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Ihmisten oikeuksista
Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta oli palautekeskustelussa eduskunnassa tällä viikolla. Käsittelimme selontekoa ulkoasianvaliokunnassa syksyn mittaan monelta kantilta ja saimme lausuntoja useilta valiokunnilta ennen mietinnön tekoa.
Selonteossa tarkastellaan ensimmäistä kertaa hallituksen antamaa yleistä katsausta maamme ihmisoikeustilanteesta. Aikaisemmin keskityttiin tiiviimmin kansainväliseen ihmisoikeuspolitiikkaan, mutta nyt näkökulmaa haluttiin laajentaa.
Ihmisoikeuspolitiikka on myös keskeinen osa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa. Kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeussopimukset toimivat jatkossakin Suomen ihmisoikeuspolitiikan kulmakivinä.
Selonteon luonnollinen jatko on kansallisen toimintaohjelman laatiminen perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta Suomessa. Tätä vaadimme heti seuraavan hallituskauden alussa tehtäväksi.
Ihmisoikeusselonteko käsittelee monia asioita lapsen edun näkökulmasta. Selonteossa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti lähisuhdeväkivaltaa ja lapsen aseman suojaamista. Tekemistä tässäkin vielä riittää.
Valitettavasti naisiin kohdistuneen väkivallan yleisyys ei ole juuri vähentynyt vajaassa kymmenessä vuodessa. Tämän vuoksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä on jatkettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelee parhaillaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.
Varhainen puuttuminen ongelmiin ja väkivallan kierteen katkaiseminen edellyttää jatkossa edelleen erityisasiantuntemuksen ja palvelujen kehittämistä. Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta pitää saada myös esiin pimennosta.
Vaikka naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on enemmistö, uudet tutkimukset osoittavat myös miesten joutuvan lähisuhdeväkivallan uhreiksi yhä enemmän. Tämä tulee ottaa huomioon väkivallan vastaisessa työssä.
Viranomaisten tulee suhtautua jokaiseen lähi- ja perheväkivallan uhriin asianmukaisesti, jotta uhrit saavat tarvitsemansa avun. Vähättelyä ei pidä suvaita!
Syrjintä on valitettavan yleistä yhteiskunnassamme. Näin on, vaikka raporttien mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää yhdenvertaisuutta tärkeimpänä perusoikeutena.
Syrjintää esiintyy perinteisesti sukupuolen perusteella, mutta myös muut syrjinnän muodot ovat yleistyneet. Erilaisuus ja etninen tausta lisäävät syrjintää, vaikka koemme yhteiskunnan muuttuneen suvaitsevaisemmaksi.
Sukupuolten palkkaerot ovat keskeinen tasa-arvo-ongelma työmarkkinoilla. Palkkaero on säilynyt sitkeästi noin 20 prosentissa kun verrataan säännöllisen työajan kuukausikeskiansioita. Pientä kaventumista näyttäisi tapahtuneen, mutta ongelmaa ei ole vielä ratkaistu.
Ongelmaksi koetaan edelleen myös perheisiin liittyvät järjestelyt. Joka vuosi nousee esille tapauksia, joissa vanhempainvapaalla ollut työntekijä on laittomin perustein irtisanottu tai määräaikaista työsopimusta ei ole jatkettu.
Hallitus on käynnistänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelman. Ohjelman tavoitteena on sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Myös naisten edustusta eri alojen johtotehtävissä pyritään lisäämään. Perhe- ja työelämän yhteensovittamista tuetaan.
On hyvä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa lausunnossaan ihmisoikeusselonteosta vanhempainvapaiden kustannusten entistä tasaisempaa jakautumista naisten ja miesten työnantajien kesken.
Tämä parantaisi selkeästi naisvaltaisten alojen työnantajien asemaa, poistaisi työmarkkinoilla olevia esteitä perhevapaiden käyttämiseen ja edistäisi naisten palkkakehitystä sekä asemaa työelämässä.
Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Kaikkien sukupolvien on toimittava niin, että elinympäristö voidaan jättää tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on saatu. Tähän liittyvät vaikkapa ilmasto- ja energia-asiat. Sukupolvikysymys on myös eläke- tai eläkeikäkeskustelukin.
Selonteon mietintöä valmisteltaessa ulkoasiainvaliokunnassa halusimme kiinnittää huomiota myös väestön vanhenemiseen Suomessa. Tämä vaikuttaa koko yhteiskuntaamme. Puutteet vanhusten hoidossa ja arvostuksessa ovat myös ihmisoikeuskysymys, johon on puututtava entistä tarkemmin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on aina ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä. Sekä naisten että miesten vahvuuksia yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajina tulee arvostaa. Kumppanuus siis kunniaan!
Kirjoittaja on joroislainen keskustan kansanedustaja, joka on ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
|
|
