Veroeurot vain hupenevat

A A
30.1.2010 6:00

Verotulot ovat kuntatalouden perusta. Kansalaiset saavat kunnalta palveluja maksamiensa verojen turvin. Verovarojen käyttö herättää aina keskustelua, mutta päivänselvää on, että yhteiseen hyvään ne menevät. Terveydenhoito ja koulutus järjestetään tätä kautta.

Kunnilla ei ole helppoa. Viime vuonna moni kunta joutui turvautumaan äyrinnostoon pitääkseen tulopohjansa edes sillä tasolla, millä se on aiemmin ollut, ja joillakin on sekin tehnyt tiukkaa.

Maltillista verotasoa pidetään yhtenä kuntien keskinäisen kilpailun valteista. Erityisen hyvin asiat ovat silloin, jos matalan verotuksen kunta pystyy tarjoamaan kohtuuhyvät palvelut ja vieläpä paremmat kuin toinen kunta, jossa veroaste on jopa pari yksikköä rankempi. Joroisissa asiat ovat olleet tässä mielessä hyvin ja Leppävirrallakin paremmin kuin Varkaudessa, joka takavuosina sai maakunnan parhaat verotulot, mutta hoiti talouttaan taitamattomasti ja ajautui talouskriisiin kun oli tottunut syömään enemmän kuin tienasi.

Nyt Varkauden taloudenpidossa on tapahtunut käänne parempaan, mutta taloustaantuma ja väestökato ovat nakertaneet veropohjaa. Rakenteita joudutaan yhä tarkastelemaan ja pitämään kukkaronnyörit tiukalla. Samaan aikaan on etsittävä lisätuloja, mikä ei ole missään tapauksessa helppoa.

Kestämätön väestötappio ja teollisuuden ikävät ratkaisut ovat sellaisia tekijöitä, joita vastaan kunnat saavat parhaansa mukaan taistella ja keksiä keinoja iskujen lievittämiseksi.

Kuntien on mietittävä kylmästi, mitä tulevaisuudessa voidaan kunnallisen verotuksen ja maksujen tuotoilla tehdä ja mistä on pakko karsia. Yksi tapa karsia menoista enemmän kuin palvelutasosta on luoda uusia toimintamalleja. Keski-Savoon kehitteillä oleva sosiaali- ja terveystoimen yhteistyömalli on esimerkki suunnasta, jonka turvaa seudulliset palvelut nielemättä enemmän veroeuroja kuin on tarkoituksenmukaista.