Väestökehitykseen on puututtava

A A
31.1.2012 09:17

Väkilukutilastot eivät ole olleet pitkään aikaan mairittelevaa luettavaa itäsuomalaisille, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Viime vuoden väestökehitystiedot osoittavat kuitenkin kahden itäsuomalaisen maakunnan saaneen vuoden aikana enemmän kuin mitä on menetetty: Pohjois-Savo kasvatti väkilukuaan edelliseen vertailuun nähden 175 asukkaalla ja Pohjois-Karjalakin 24 asukkaalla. Pohjois-Karjalassa kasvu ei ollut isoa, mutta plussan puolella kumminkin kahden vuosikymmenen miinusmerkkisen kehityksen jälkeen.

Sen sijaan kolmas Itä-Suomen maakunta eli Etelä-Savo menetti viime vuoden aikana eniten väkeä kaikista maakunnista, ja miinus oli peräti 1 133 asukkaan pituinen. Mikkeli oli maakunnan ainoa kunta, missä väkiluku kasvoi.

Kahden maakunnan rajalla sijaitseva Varkauden alue ei jäänyt saamapuolelle, vaan väkiluku laski tasaisesti seudun kaikissa kunnissa. Kuopion imulla on tässä osansa, mutta Varkaus on perinteisesti menettänyt myös eteläisiin kasvukeskuksiin, minne lähdetään työn ja opintojen perässä. Kun syntyvyys on kaiken lisäksi kuolleisuutta vähäisempää, ei kasvunäkymistä voi puhua, varsinkin kun väestö ikääntyy ja lapsiperheiden osuus laskee.

Nämä luvut kertovat karua kieltään kehityksen suunnasta, ja niiden pitäisi pistää hälytyskellot soimaan päättäjien korvissa. Yksikään Itä-Suomen kunta ei pärjää nykyisellään pitkään yksin Kuopion ja Joensuun kaltaisia keskuksia lukuunottamatta, eivätkä maakunnatkaan tule nykymuodossaan kauan toimeen. Rakenteita ei silti olla valmiita muuttamaan, kun poliittiset asetelmat nähdään tärkeämmiksi kuin voimien yhdistäminen paremman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Vaikka valtio ottaisi kuntien nykyisiä velvoitteita hoitaakseen, ei väkiluku kaunistu, jos ihmisille ei ole koulutusta, töitä ja asuinpaikkoja tarjolla. Pikkuruisten kuntien markkinointiponnistelut eivät tuota tulosta, kun isojen kasvukeskusten imu peittoaa ne alleen. Vain voimia yhdistämällä on mahdollisuus selvitä ja kääntää kehitystä suotuisampaan suuntaan.