Sivulliset kärsivät aina

A A
4.3.2010 9:24

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT väläyttelee lakkoasetta kaikista ammattiliitoista herkimmin. Työehtosopimuksen syntyminen sovinnollisesti neuvotellen on AKT:lle huomattavasti vaikeampaa kuin muille ammattiliitoille, joilla on pyrkimys löytää ratkaisut riitelemättä.

Lakot eivät ole pitkiä, mutta lyhyinäkin ne saavat aikaan sekaannusta ja hämminkiä, josta sivulliset aina kärsivät. Esimerkiksi koulukuljetusten varassa olevien lapsiperheiden joutuminen hankaluuksiin työmarkkinapoliittisista syistä ei kestä perusteluja, ja vastaavanlaisia esimerkkejä voi luetella enemmänkin.

Erityisen kovan AKT:n lakkoaseesta on tehnyt uhkaus ulottaa se myös ahtaajien piiriin, mikä toteutuessaan merkitsee melkoista iskua vientiteollisuudelle, joka ei tässä maailmantalouden tilanteessa tarvitsisi minkäänlaista ylimääräistä kitkaa. AKT:n yhteiskuntavastuu on tässä mielessä olematon, eikä siltä näkynyt heruvan empatiaa edes muille SAK:n ammattiliitoille.

Ulkomaankaupan jumiuttaminen hetkeksikään ei näet edistä yhdenkään metallialan ammattilaisen asemaa puhumattakaan paperityöntekijöistä, jotka saavat ilmankin olla jatkuvasti sydän kylmänä. Keskieurooppalaiset sanomalehti- ja hienopaperiasiakkaat ostavat paperinsa mieluiten sellaisista tuottajamaista, joissa toimitusvarmuus ei vaarannu hetkeksikään.

AKT:n tehtävä on hoitaa jäsentensä edunvalvontaa ja yrittää parantaa heidän asemaansa. Työsuhdeturvan yleinen parantaminen on hyvä asia, mutta AKT:n vaatimukset esimerkiksi ahtaajien työehtosopimuksen uusimisessa ovat olleet kohtuuttomat, jos yleistä taloustilannetta tarkastellaan. Ja erityisen kohtuuttomat olisivat työtaistelun vaikutukset ja seuraukset varsinkin tässä tilanteessa.

AKT:n räyhäävän otteen soisi vaihtuvan. Hyvä esimerkki olisi SAK-lainen Metalliliitto, joka on hoitanut jäsenistönsä edunvalvonnan hienosti ja luonut Teknologiateollisuuden kanssa hyvän neuvottelukulttuurin. Opittavaa tässä on myös kuljetusalan työnantajapuolella. Sivullisten ei tarvitsisi enää kärsiä.