| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Milloin visiot oikein toteutuvat?
Suomalainen metsäteollisuus elää omitusta vaihetta. Koko viime vuosisata oli pelkää rakentamista, kasvua ja jätti-investointeja. Suomi eli puusta. Vaikka yksittäisiä tehtaita matkan varrella suljettiinkin, elettiin tätä vaihetta vielä 2000-luvun alkumetreille ja tuotantolaitoksia modernisoitiin vastaamaan huomispäivän vaatimuksia.
Tämä huomispäivä valkeni kaikille vähän erilaisena kuin oletettiin. Suuret metsäyhtiöt havahtuivat ja huomasivat tehneensä virheinvestointeja maailmanherruutta tavoitellessaan. Alkoi saneerausvaihe ja tuotannon raju leikkaaminen ja pysyvä supistaminen kilpailutilanteen parantamiseksi. Paperikoneita ryhdyttiin sulkemaan toisensa jälkeen miltei jokaisella tehdaspaikkakunnalla.
Yksi suurimmista saneeraajista on ollut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen. Hänen mukaansa ylikapasiteettia on vieläkin, eikä hän usko suomalaisen paperiteollisuuden nousuun. Kuopiossa torstaina pidetyssä Johtamisfoorumissa puhunut Karvinen näkee suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden kuitupohjaisissa pakkauksissa, biomassassa, kiinteissä ja nestemäisissä polttoaineissa ja mikrokuitusellussa.
Puu taipuu moneksi. Puuraaka-aineen jalostamismahdollisuuksissa riittää kehittämistä ja Varkauden seudulla on etulyöntiasema, kunhan se vain halutaan pitää. Varkaudessa on olemassa huippuluokan teollista osaamista ja valmis infra. Seutu sijaitsee Itä-Suomen metsävarojen keskellä.
Sanomalehtipaperituotannon loppuminen vetää vakavaksi Varkaudessa. Karvinen sanoo kantavansa vastuun sulkemispäätöksistä, mutta myös siitä, että Varkauteen houkutellaan uusia yrityksiä ja löydetään ihmisille töitä. Varkauden mahdollisuuksista ja positiivisista näkymistä puhuu myös työ- ja elinkeinoministeriö joka käänteessä.
Odottavan aika on pitkä. Erityisen pitkältä se tuntuu tässä murrosvaiheessa, kun paperikoneita ajetaan alas mutta korvaavista työpaikoista ja näistä monessa yhteydessä hehkutetuista uusista mahdollisuuksista ei ole varmuutta ja konkreettisia päätöksiä. Näiden mahdollisuuksien soisi täydellä syyllä lopultakin muuttuvan tosiasioiksi.
|
|
