Kuntajako on aikansa elänyt

A A
27.8.2010 9:41

Kuntakeskustelu ei ole laantumaan päin. Eduskunnan 1. varapuhemies, kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) esittää Pohjois-Savoon kolmea suurkuntaa, joista yksi muodostuisi Kuopion ja toinen Varkauden ympärille ja kolmas Ylä-Savon kunnista.

Samaan aikaan kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekä suurimman oppositiopuolueen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että Suomeen riittäisi hyvin sata kuntaa nykyisten 342:n sijaan.

Kääriäisen näkemys noudattelee Kuopion kauppakamarin eli käytännössä maakunnan elinkeinoelämän näkemystä, ja poikkeaa monen Kääriäisen puoluetoverin mielipiteistä. On myös esitetty, muun muassa Pohjois-Savon ely-keskuksen johtajan Kari Virrannan suulla, että maakunnasta pitäisi muodostaa yksi kunta.

Päivänselvää on, että nykyinen kuntajako on aikansa elänyt. Yhden maakunnan kokoinen kunta ei ole realismia, mutta sen sijaan työssäkäyntialueiden mukainen kuntajako puoltaa paikkaansa monessa mielessä. Varkauden seudulla tämä luonnollisesti tarkoittaisi myös nykyisen maakuntarajan hävittämistä ja kovaa vauhtia valmisteilla olevan Keski-Savon terveyspiirin mukaista kuntaa, missä Heinävesi, Joroinen ja Pieksämäki löisivät Varkauden kanssa hynttyyt yhteen.

Kuntaliitos ei yksin tuo autuutta. Keski-Savossa on kokemuksia onnistuneista ja vähemmän onnistuneista liitoksista. Pieksämäellä kahdessa aallossa toteutettu liitos lukeutuu ensiksi mainittuihin. Sen sijaan Kangaslampi liittyi Varkauteen kummemmin valmistelematta, olosuhteiden pakosta. Liitoksen olisi voinut hoitaa puolin ja toisin paremminkin.

Paineet kuntaliitoksia kohti kasvavat sitä mukaa, kun kuntien verotulot jatkavat laskusuhdannetta. Joka tapauksessa palvelutarjonta ja tapa tuottaa palveluita on mietittävä uuteen uskoon.

Miten tämä toimii nykyisten kuntarajojen puitteissa, on enemmänkin tahdon asia. Kunnat voivat säilyä itsenäisinä, mutta se edellyttää sitä, että ne käytännössä silti toimivat kuin yksi kunta. Työssäkäyntialueen mukainen malli on kaikkein luontevin, ja sellaisiin on pyrittävä, kuten Keski-Savossakin nyt tehdään.