Kulut asukasluvun mukaan

26.8.2010 9:44

Pohjois-Savon kuntien pelastustoimen yhteistyösopimus on ärsyttänyt Varkautta koko olemassaolonsa ajan, eikä kiukku ole lainkaan laantumaan päin. Kaupunki hangoitteli vastaan jo sopimusta synnytettäessä eikä suostu nielemään sitä vieläkään. Ärtymys kasvaa sitä mukaa, kun verotulot ehtyvät ja rahaa tarvittaisiin kipeästi muuhunkin kun ylimääräisiin kulunkeihin.

Pohjois-Savon pelastustoimen yhteistyösopimus ja nimen omaan sen määrittelemä kustannusjako on epäoikeudenmukainen. Kuntien maksuosuuksia ohjaa vanha pohja siltä ajalta, kun pelastustoimi oli vielä jokaisen kunnan omilla harteilla. Varkaus panosti tuolloin kalustohankintoihin ja teollisuuspaikkakunnan vaatimaan hälytysvalmiuteen, ja maksaa siitä nyt kovaa hintaa muuhun maakuntaan verrattuna.

Turvallisuudesta on huolehdittava ja luonnollisesti rahaa kuluu sen mukaan mitä enemmän on hälytystehtäviä, mutta muistettava on sekin, että alueellisten pelastuslaitosten synnyttämisen yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli kustannusten pienentäminen tehokkuutta lisäämällä. Nyt kustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta. Missä on vika?

Pelastussopimus on tähän asti ollut niin betonoitu, ettei sitä ole saanut avatuksi ja varsinkaan isäntäkuntana oleva Kuopio ei ole halunnut asiasta keskustellakaan, sillä siirtyminen muualla maassa käytäntönä olevaan asukasmäärään pohjautuvaan kulujakoon kasvattaisi sen maksuosuutta.

Maakunnan pelastuslaitoksessa on painanut vain Kuopion ääni. Kuopio on hyötynyt muiden kustannuksella, mikä taas on omiaan korostamaan maakunnallista vastakkainasettelua, mikä ei ole maakunnan kehittämisen ja menestyksen kannalta kenenkään etu.

Työryhmän perustaminen tarkastelemaan maksuperiaatteita uudelleen on koko maakunnan voitto. Asukaslukupohjainen malli olisi yksiselitteinen ja kaikkien kannalta tasapuolinen ratkaisu. Sen mukaan maksetaan, mitä enemmän on asukkaita.