Ketkä nousevat toiselle kierrokselle?

A A
12.1.2012 09:30

Julkisuudessa ainakin Aamulehti on viritellyt keskustelua siitä, tarvitaanko presidentin valintaan jatkossakin vaalit, kun presidentin valtaoikeuksia on karsittu ja jos niitä tulevaisuudessa karsitaan yhä. Vuoden 2012 presidentinvaalien käynnistyminen vilkkaasti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä osoittaa jälleen, että vaaleilla on jatkossakin paikkansa. Suora kansanvaali saa hyvin kansalaiset liikkeelle. Sillä on jo sinällään iso merkitys, kun vähäinen kiinnostus poliittista toimintaa kohtaan on jo vaarassa uhata demokratian toimivuutta.

Presidentinvaalien mielenkiintoa lisää tällä kerralla yksistään jo se, että presidentti takuuvarmasti vaihtuu, kun presidentti Tarja Halonen päättää kautensa pisimpään nykylain sallimaan kahteen vaalikauteen, yhteensä 12 vuoden pestiin. Vaalitaistelun eteneminen on niin ikään lisännyt vaalien mielenkiintoa. Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö paistatteli mielipidetiedusteluissa vielä muutamia kuukausia sitten niin vankassa suosiossa, että hänen valintansa jo ensimmäisellä kierroksella näytti mahdolliselta. Niinistön etumatka kyselyissä on yhä iso mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että presidentinvaaleissa tulee toinen kierros.

Jännitys tiivistyy näillä näkymin siihen, kuka on Sauli Niinistön vastaehdokkaana toisella kierroksella. Lähes tasatahtia toisesta paikasta kyselyissä ovat kilvoitelleet keskustan Paavo Väyrynen, perussuomalaisten Timo Soini, SDP:n Paavo Lipponen ja vihreiden Pekka Haavisto. Mielenkiintoista on, että erilaisissa mielipidetiedusteluissa epävarmojen äänestäjien osuus on ollut iso. Toisen kierroksen taisteluparin ennakoiminen on vaikeaa. Kun erot ehdokkaiden suosiossa ovat pienet, loppumetreillä voi tapahtua mitä tahansa.

Vaikka presidentin valtaoikeuksia on karsittu, presidentti yhä merkittävä vallankäyttäjä. Presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa yhdessä maan hallituksen kanssa ja rooli maan keulakuvana tuo presidentille luonnostaan merkittävää arvovaltaa. Nyt on jokaisella äänioikeutetulla mahdollisuus, oikeus ja velvollisuus vaikuttaa, kuka kansakunnalle tärkeää valtaa käyttää seuraavalla kuuden vuoden presidenttikaudella.