Jokainen roska kuormittaa

13.7.2010 9:28

Roska päivässä -liike on hyvä esimerkki siitä, miten myönteinen, maailmanlaajuinen talkoohenki voi lähteä liikkeelle yksittäisten kansalaisten aktiivisuudesta. Vuonna 1996 helsinkiläiset Tuula-Maria Ahonen ja Jari Peltoranta keräilivät uimarannalta vapaaehtoisesti pois roskia ja lasinsiruja ja huomasivat, miten hyvän mielen alueen siistimisestä sai. Vaikka liikkeen markkinointiin ei ole laitettu lainkaan rahaa, julkisuus on ollut laajaa ja esimerkiksi alunperin suomenkielisen nettisivut ovat kääntyneet talkoovoimin useille eri kielille.

Ajatus on nerokas ja riittävän vaivaton mukavuudenhaluun taipuvaisille nykyihmisille. Kokonaista uimarantaa ei tarvitse lähteä putsaamaan: riittää, jos maasta poimii päivittäin luontoon viskatun roskan tai vaikkapa tupakantumpin. Jos jokainen suomalainen menettelisi näin, talteen otettujen roskien määrä olisi iso jo päivässä, saati sitten kuukaudessa tai vuodessa.

Perimmiltään kyse on tietysti asennekasvatuksesta. Roska päivässä -liike muistuttaa, että jokaisella roskalla on väliä ja jos jokainen huolehtii omista jätteistään, niitä ei enää luonnosta löydy. Vaikka ympäristötietoisuus on kasvanut tasaisen varmasti, matka roskattomaan luontoon on yhä pitkä. Tyyppiesimerkki tästä ovat teiden levikkialueet. Suuresta osasta on poistettu jäteastiat, koska niitä ja siinä samalla lähimaastoja käytettiin kesämökkien ja kotitalouksien roskiksina.

Törkeitä roskaamistapauksia paljastuu Varkaudessa kymmenkunta vuodessa. Tavallista on, että ns. laiton kaatopaikka tulee esiin lumien sulettua keväällä. Tyypillisesti näistä kasoista löytyy erilaista kotitalousromua.

Kyse on puhtaasta välinpitämättömyydestä, sillä nykypäivänä taatusti jokainen tietää, etteivät kodinkoneiden raadot, remonttijätteet tai vanhat huonekalut kuulu luontoon. Riikinnevan kaatopaikan lisäksi kaikissa Varkauden seudunkin kunnissa on nykyisin palautuspisteet ongelmajätteille sekä sähkö- ja elektroniikkaromulle. Kun esimerkiksi kodinkoneita ja elektroniikkaa otetaan ilmaiseksi vastaan Riikinnevalla, miksi niitä vuodesta toiseen löytyy myös luonnosta?