| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Ikäviä vuoden loppusaldoja
Menneellä viikolla julkaistiin tilastotietoja, jotka ovat valitettavasti ikävää luettavaa Varkaudessa ja sen ympäristössä. Väkimäärän lasku jatkui Keski-Savossa viime vuonna, ja myös työttömyys kääntyi loppuvuodesta nousuun.
Työllisyystilanne kehittyi Varkaudessa myönteiseen suuntaan lähes koko vuoden. Sinällään oli odotettavissa, että tilanne muuttuu: taantuman vaikutukset näkyvät yleensä aina nopeasti vientiteollisuuskaupungeissa, ja siitä lienee tälläkin kerralla kysymys. Tietoja isoista irtisanomisista ei ainakaan julkisuuteen ole valunut mutta lomautusten määrä on kasvanut, kun tilauskirjat eivät kaikissa firmoissa täyty enää alkuvuoden tahtiin.
Varkauden väkiluvun kehitystä ei missään tapauksessa voi pitää hyvänä mutta väen vähenemisen tahti ei onneksi enää ole enää sitä luokkaa kuin muutamia vuosia sitten, kun väestötappiot liikkuivat useissa sadoissa asukkaissa. Varkaus menetti viime vuonna 159 asukasta. Suhteellisesti eniten asukkaita Keski-Savossa menetti nyt Leppävirta, jonka tappiot ovat 146 asukasta. Tähän saakka Leppävirta on selvinnyt melko vähäisillä väestötappioilla muun muassa siksi, että Oravikoski-Paukarlahti-alue on vetänyt uusia asukkaita Kuopiosta. Myös Pieksämäen tilanne oli nyt kurjempi kuin Varkauden, ja toinen keskisavolainen kaupunki kirjasi 168 asukkaan miinuksen.
Väkiluku- ja työllisyystilastot kulkevat pitkälti käsi kädessä. Kummankin kehitykseen vaikuttaa alueen elinkeinoelämän myönteinen kehitys, eikä pikalääkkeitä ole olemassa. Tämän pystyy näkemään selvästi koko Pohjois-Savon tilanteessa: maakunnan väkiluku lähti pitkästä aikaa kasvuun, ja se on pitkälti Kuopion ja sen lähiympäristön selvän vahvistumisen ansiota. Varkauden seutu ei kuitenkaan ole murheineen yksin: Etelä-Savon menetti maakuntana satoja asukkaita, ja pelkästään Savonlinnan seudulla väestötappiot nousivat lähes 440 asukkaaseen.
|
|
