| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Yhteistoiminta on taitoa vaativa laji
Syyskuun alussa valmistui Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Yhteistoiminta-alueiden palvelurakenteet 2010 -tutkimuksen loppuraportti. Tutkimus tarkasteli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita palveluiden toiminnallisen kokonaisuuden näkökulmasta. Aineisto oli koottu haastattelemalla johtavia viranhaltijoita 47:stä eri yhteistoiminta-alueesta.
Raportin mukaan kuntalaisten yhdenvertaisten palveluiden tavoite on vielä haasteellinen. Vaikka se tavoitteena osittain hyväksytäänkin, tukevat käytännöt kuitenkin kuntakohtaisesti eriytyneitä palveluja. Palveluiden, prosessien ja työkäytäntöjen yhtenäistämistyössä on suurimmat kuntakohtaiset erot.
Yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa keskeisiksi tärkeiksi teemoiksi raportissa nostettiin yhteistoiminnasta sopiminen ja sopimusten tulkinta, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden välisen päätöksenteon ja vuorovaikutuksen selkeyttäminen ja myös valtionhallinnon tuki.
Pidän erittäin tärkeänä sitä, miten yhteistoiminta-alueen kasvaessa asiakas löytää tarvitsemansa palvelun ja tieto seuraa hänen mukanaan. Palveluohjaus ja asiakkaan itseohjautuvuus olivatkin mainittu raportissa yhdeksi ajankohtaiseksi ja kansallisesti ratkaistavaksi asiaksi sisältäen tietojärjestelmien määrätietoisen kehittämisen.
Meillähän on menossa Keski-Savon yhteistoiminta-alueen valmistelu ja myös iso koko Itä-Suomen sairaanhoitopiirin (ISER) selvitystyö. Olen mukana Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa Iser-seurantaryhmässä, jossa kuntien edustajat tuovat näkemyksiään valmistelutyöhön. Hankkeen varsinaiset työryhmät ovat aktiivisesti toimineet ja marraskuussa pitäisi olla jo valmiimpaa tietoa koottuna koko alueelta.
Hiljakkoin on avattu myös www-sivut iser.fi ja sieltä voi käydä lukaisemassa mm. työryhmien muistioita.
Tärkeää on tällä hetkellä ensin toimintatyöryhmän saada pohdittua koko toimialaa ja sitten vasta tarkastellaan tarkemmin organisaation muodostumista. Nyt ei kannattaisi ensimmäisenä ajatella, että nämä ovat meidän sairaanhoitopiirin reunaehdot liittymiselle vaan olisi katsottava kokonaisuutta.
Pakka on pantava pöydälle sekaisin ja sitten järjestellään tehtävät uudelleen sairaaloiden kesken miettien kunkin vahvuuksia ja osaamista. On oltava valmis luopumaan, jotta saa myös jotakin. Iseriä ei mielestäni kannata perustaa, jollei mietitä ensin mitä palvelua ja kuinka paljon koko Itä-Suomen väestö tarvitsee ja sitten vasta, että missä se on tarkoituksenmukaista toteuttaa.
Iserin onnistuminen on tärkeää, koska meillä on Itä-Suomessa liian pieniä sairaanhoitopiirejä. Tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa toimintaa asian eteenpäin viemiseksi.
Keski-Savon valmistelussa on välillä ollut tulta ja tappuraa ja olisi hyvä, että miettisimme mitkä ovat ne todelliset asiat jotka vievät eteenpäin ja mitkä ovat kenenkin intressit. Olkaamme rehellisiä itsellemme. Myös tilanteiden muuttuessa on oltava valmis muuttamaan näkemystään.
Onnistuessaan yhteistoiminta-alue voi toteuttaa aivan uudenlaista palvelua ja toivottavasti tässä onnistuisimme Keski-Savon alueella. Toisaalta sen hyödyt on helppo tehdä tyhjäksi joko tahattomasti tai tarkoituksella katsomalla palvelutuotantoa vain omasta näkökulmasta ja perustaa palvelutarve tottumukseen eikä tietoon kuten tuossa THL:n raportin pohdinnoissa todettiin.
Nyt myös valtion suhtautumisessa yhteistoiminta-alueita kohtaan on epävarmuutta.
Olen täysin samaa mieltä em. raportin mukaan, että yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa paljonkin hyötyjä, mikäli katsotaan kokonaisuutta. Yksittäisten, kuntakohtaisten ratkaisujen tarkastelu perinteisten mallien lähtökohdista ei mahdollista hyvinvoinnin kokonaisajattelua eikä näin ollen toimintaa arvioitaessa nähdä metsää puilta.
Kirjoittaja on Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja (sd.).
|
|
