Uusia näkökulmia kuntarakenneuudistukseen

A A
8.11.2011 10:08 Hannu Tsupari

Paljon puhuttu kuntarakenneuudistus perustuu hallitusohjelman mukaan työssäkäyntialueisiin. Ajatuksena on, että samaan työssäkäyntialueeseen kuuluvat kunnat muodostavat tulevaisuuden kuntarakenteen pohjan.

Jotkut näkevät sen luonnollisena perusteena vahvempien peruskuntien muodostamiselle, toiset taas ylhäältä päin saneltuna uhkana kunnalliselle itsehallinnolle. Molemmilla näkökulmilla on puolensa. Hanketta vastustavien joukossa on ruvettu nostattamaan kuntakapinahenkeä, johon liittyen kerätään nimilistoja ja järjestetään uudistusta vastustavia tapaamisia.

Uudistusta valmistelevasta valtiovarainministeriöstä on saatu uutta tietoa niistä perusteista, joilla kuntia aiotaan laittaa vastaisuudessa yhteen. Ministeriössä puhutaan yhden näkökulman sijasta useista näkökulmista, joiden pohjalta tulevia esityksiä tehdään.

Työssäkäyntialueen lisäksi esiin on nostettu siis myös muita näkökulmia. Työssäkäyntialuekin on laajentunut käsittämään myös asiointialueen eli sen, mistä ihmiset käyvät hankkimassa esimerkiksi kaupan palveluja.

Toinen näkökulma muodostuu kuntalaisten palvelutarpeiden arvioinnista. Kysymys on tällöin siitä, miten kunta pystyy vastaamaan muun muassa ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Kasvava palvelujen tarve näkyy ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntyvänä kysyntänä tulevina vuosina. Tähän liittyen arvioidaan huoltosuhteen vaikutusta eli sitä, miten montaa työelämästä poissa olevaa yksi työssä käyvä elättää. Tiedossa on, että huoltosuhde heikkenee jatkossa. Ministeriö selvittää parhaillaan kunkin kunnan palvelutarpeita sekä lyhyellä että ennen kaikkea pitkällä aikavälillä ulottuen ainakin vuoteen 2025 ja ehkä pidemmällekin.

Kolmas näkökulma liittyy kuntatalouden kestävyyteen. Suurennuslasin alle joutuu kunnan menokehitys suhteessa palvelutarpeeseen. On sanomattakin selvää, että ministeriö arvioi ennen kaikkea kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitystä pitemmällä aikavälillä. Menojen lisäksi myös tulot arvioidaan. Siis se, miten kunnan verotulojen oletetaan kehittyvän ja minkälainen veroprosentti tarvitaan suhteessa palvelutarpeen lisäykseen. Tällöin arvioidaan myös tuloveroprosentin nostotarvetta sekä kunnan velkaantumisastetta ja sen kehitystä.

Neljäs näkökulma tarkastelee palvelurakennetta, jolloin pääpaino on ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteessa. Ministeriö selvittää, minkälaisilla rakenteilla kunnat tuottavat sosiaali- ja terveystoimen palveluja tällä hetkellä ja minkälaisia rakenteiden tulisi olla tulevaisuudessa, kun palvelutarpeiden kehitys ja kuntien voimavarat otetaan huomioon.

Viides näkökulma paneutuu muutoksen suuruuden ennakointiin. Tarkoitus on arvioida minkälainen muutos kussakin kunnassa tai kullakin alueella tarvitaan, kun edellä mainitut muut näkökulmat muutoksen tarpeesta ja sen suuruudesta otetaan huomioon. Tässä kohdassa on tarkoitus arvioida ennen kaikkea myös sitä, miten toteutettuna muutos voidaan viedään reaalisesti läpi. Kunnan erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet, kuuluvat tässä yhteydessä huomioon otettaviin asioihin.

Yhdyskuntarakenteen tarkastelu on vielä yksi näkökulma kuntarakenteita tarkasteltaessa. Kysymys on liikenteen, asumisen ja kaavoituksen tarpeiden selvittämisestä. Tällä näkökulmalla on merkitystä etenkin suurissa kaupunkikeskuksissa.

Edellä mainittuihin näkökulmiin pohjautuva kunnittainen tarkastelu on tarkoitus saada valmiiksi ministeriössä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kuntien kuuleminen tapahtuisi helmi-maaliskuussa ensi vuonna. Sen jälkeen on tarkoitus antaa kuntauudistusta koskeva rakennelakiesitys.

Omasta mielestäni kuntauudistuksen pohjaksi otetut lisänäkökulmat tuntuvat perustelluilta. Ne mahdollistavat laajemman tarkastelun muutoksen tarpeista kuin pelkän työssäkäyntialueen pohjalta olisi ollut mahdollista.

Varmaa on, että keskustelu asiasta kiihtyy ministeriön esitysten jälkeen. Toivottavasti kuntia ja alueita kuullaan aidosti, kuten on luvattu, kuitenkaan itse uudistuksen peruslähtökohtia vesittämättä. Jotakin rakenteille on joka tapauksessa tehtävä.

Kirjoittaja on Varkauden kaupunginjohtaja.