Sirkushuvit eivät riitä selviytymiseen

A A
22.11.2011 9:43 Jorma Tuukkanen

Eläkeläisjärjestöt on jätetty syrjään päätöksenteosta, koska niillä on liian voimakkaat kytkökset puolueisiin. Tämä koskee erityisesti niitä eläkeläisjärjestöjä, joiden ohjaus tapahtuu valtaa pitävien puolueiden toimesta.

Kansanedustajat, jotka olivat hyväksymässä mm. leikatun indeksin eivät ole vaatimuksista huolimatta vieläkään puhdistaneet syntisäkkiään, vaan ovat valmiit uusiin synteihin eli leikkauksiin. Nytkin odottavat eläkeläisjärjestöt nöyränä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välisten sopimusten vaikutuksia, koska heillä on ollut vain hyyryläisen rooli.

Yli miljoonan eläkeläisen ääntä ei ole kuultu. Ei tietenkään, koska ääntä ei ole lähtenyt! Ehkä ministeri kutsuu järjestöt kahville, jotta saadaan kuva lehteen, että jotain on tehty. Sailas on kertonut eri haastatteluissa, että huoltosuhteen nopean heikkenemisen ja talouden kestävyysvajeen johdosta ainakin eläkkeitä joudutaan leikkaamaan ja eläkeikää nostamaan.

Eläkeläisjärjestöt eivät ole olleet näkyvästi asialla tässä sen paremmin kun aiemmin eläkeindeksin kuin eläkeverotuksen korjaamisessakaan. Nämä olisivat olleet eläkeläisjärjestöjen perustehtäviä. Tämän päivän toiminnat, jotka keskittyvät humppaan, jumppaan ja sirkushuveihin, eivät vastaa niihin haasteisiin, jotka jatkuvasti pitenevä eläkkeellä elettävä aktiivi-ikä tuo.

Eläkeläisten, ikääntyvien ja ikääntyneiden yhteiskunnallinen asema ja etujen valvonta on muuttunut ja laajentunut niin, että tarvitaan toisenlaista toimintaa kuin mihin nykyiset eläkeläisjärjestöt näyttävät pystyvän.

Nyt kun elinikä jatkuvasti kasvaa, on päästävä eroon varttuneeseen ikään päässeiden aliedustuksesta mm. luottamushenkilöitä kuten kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja valittaessa. Aikanaan eduskunnan apulaisoikeusmiehen Pirkko K. Koskisen ehdotus äänioikeuden vieminen yli 65-vuotiailta olisi vihdoinkin kovaäänisesti kuopattava, koska aktiivi-iän keskiverto lähenee 85 vuotta. Yli miljoonalle eläkeläiselle on saatava suhteellinen edustus ja näin taattava edustuksellisen demokratian toteutuminen.

140 miljardin euron eläkevarojen sijoitustoiminta on saatava ohjaukseen niin, että varat hyödyttävät kotimaista tuotantoa eivätkä ohjaudu keinotteluun ja ylivelkaantuneille maille. Varojen käytön keskustelu on käynnistettävä eläkeläisten keskuudessa kentällä, koska eläkeläisjärjestöt eivät ole kiinnittäneet siihen huomiota.

Vanhushuollon ja hoidon ongelmat ja uudet toimintamuodot on myös otettava keskusteluun. Yhteiskunnan johtava osuus on varmistettava. Sairauksien, hoidon ja lääkkeiden käytön alueella ei ole julkisuudessa näkynyt eläkeläisten kannanottoja. Pitää näkyä!

Terveyspalvelujen karkaaminen ylikansallisille yrityksille, joiden rahastus laadun kustannuksella on saanut jo muutaman kaupungin perumaan sopimuksensa näiden yhtiöiden kanssa, ei ole aiheuttanut julkisuudessa huolta eläkeläisten keskuudessa. Miksi? Tämähän koskee eniten eläkeläisiä.

Myös asuinympäristön ja asuntojen suunnitteluun liittyvien palvelujen toivoisi näkyvän julkisuudessa paremmin huomioiden ikääntyvät ihmiset. Edelliseen liittyvät myös kaikki turvallisuusasiat, joiden merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan

Kansalaisia on putoamassa peruspalvelujen ulkopuolelle, jos he eivät ole hankkineet tietotekniikkaa ja tarvittavaa osaamista. Nettiin on siirtynyt sekä julkisia että yksityisiä palveluja ja sen merkitys tiedonvälityskanavana on keskeinen. Usein mainoksessa, lehdessä tai televisiossa on internetosoite, josta löytyy mediasta puutuva välttämätön tieto. Ilman nettipankkia, sähköpostia ja internethakupalveluita on vaikea tulla toimeen.

Koko ikänsä kasvokkain asioinut ikäluokka pakotetaan kasvottomiin nettipalveluihin ikävaiheessa, jossa he eniten tarvitsisivat kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Tässä tarvitaan myös eläkeläisten omaa toimintaa osastoissaan.

Itse Ikäihmisten atk-yhdistyksen perustajana 1990-luvun lopulla voin sanoa, ettei oppiminen ole iästä riippuvainen, vaan ennen kaikkea tahdon kysymys: yksinkertaiset laitteet ja koulutus, ne eläkeläiset kouluttavat jotka taitavat tai haetaan vapaaehtoisia kouluttajia. Tavoite tulee olla, että kaikki ne jotka näkevät ja kulkevat, osaavat auttavasti tietotekniikkaa. Yhtäkään yhdistyksen jäsentä ei jätetä syrjäytymään nettitaitojen puuttumisen takia.

Eläkeläisjärjestöjen tehtävä olisi vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että kaikille eläkeläisille annetaan mahdollisuus laitteisiin ja nettitaitoihin, ja ennen kaikkea vaikuttaa järjestelmien ja laitteiden yksinkertaistamiseen, niin että ne sopivat koko kansan laajamittaiseen käyttöön.

Kirjoittaja on yritysasiantuntija ja E-seniorien kunniapuheenjohtaja.