Se, mitä ruokitaan, vahvistuu

A A
29.11.2011 10:06 Aino Kanniainen

Julkista keskustelua seuratessa ei voi välttyä kysymykseltä, millaisesta maailmasta kertovat otsakkeet yhä pahenevasta velkakriisistä, kuntakentän myllerryksestä tai valtiontalouden leikkauksista.

Oman sävynsä yleiseen ilmapiiriin antavat tietovuodot, valelääkäriepäily ja kaiken kukkuraksi kansanedustajien lausunnot, ottavatko linnan juhliin kutsun vastaan ja jos eivät, miksi eivät. Palstatilaa saa se, joka osaa lohkaista mojovimmat sutkaukset toisista ihmisistä tai ihmisryhmistä välittämättä loukkaako sanoma vai ei. Millaista signaalia yhteiskuntamme tilasta, turvallisuudesta tai asenneilmastosta toisia kohtaan esimerkiksi nostamani asiat viestittävät?

Suuruus, taloudellisuus ja tehokkuus ovat sanoja, joilla moni inhimillisesti tärkeä näkökulma ohitetaan. Ja seuraukset ovat liian kalliita. Milloin viesti nuorten pahoinvoinnista tai monen yksinäisen vanhuksen kokemasta turvattomuudesta läpäisee muutakin kuin puhetasolla päättäjien tietoisuuden?

Aluehallintolääkäri Paula Ollonen (WL 18.11.11) muistutti: "Kuntamyllerryksessä ja taantuman uhassa pitää muistaa hoitaa nuoret sukupolvet". Olen samaa mieltä. 90-luvun laman virheitä ei saa toistaa. Ei todellakaan ole merkityksetöntä, miten ratkaisemme oman maan sisällä olevia perustavaa laatua olevia kysymyksiä. Ei myöskään, millaiseen asenneilmastoon lapsemme ja nuoremme kasvatamme.

Markkinavoimien ylivallasta kertoo se, että monissa päätöksissä painavin kriteeri on, mitä jää viivan alle. Olemmeko me suomalaiset olleet liian sinisilmäisiä ja lyhytnäköisesti rahan kautta ohjailtavissa? Vasta julkituotu tieto "Terveysbisneksessä osataan säästää veroissa" (YLE 22.11.11) nostaa selkeästi esille, miten markkinavoimat ovat vallanneet alaa terveydenhuollossa.

Monikansalliset yhtiöt ovat jo nähneet markkinaraon Suomen kasvavissa terveys- ja vanhuspalveluiden tarpeissa. Palvelujen järjestämistavasta päätettäessä tulee pitää kirkkaana mielessä, että terveys- sosiaali- ja hoiva-palveluissa liikutaan inhimillisen elämän herkimmillä alueilla. Ja usein myös eettisissä kysymyksissä.

Ihmisen terveyttä ja hädänalaista tilaa ei saa altistaa markkinavoimien välineeksi. Tämän vuoksi Valviran seulan läpäisseen valelääkärin paljastumisen kansalaisissa aikaansaama reaktio on ymmärrettävä.

Olisiko muuten tämä tai moni muukaan epäkohta paljastunut ilman lehdistöä ja toimittajien tekemää taustatyötä? Epäkohtia ja väärinkäytöksiä on tuotava päivänvaloon ja niiden korjaamiseksi on tehtävä monella tasolla pitkäjänteistä työtä. Lehdistöllä on tiedonvälittäjänä ja vallan vahtikoirana olennainen rooli. Tämän vuoksi ei lehdistön asemaa tule heikentää.

Turvallisuus rakennetaan ruohonjuuritasolta. Siksipä signaalit yhteiskunnan kovenevista asenteista ja ennakkoluuloista on otettava vakavasti. Mahatma Gandhi on todennut: "Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan". Haluan nostaa monen kansalaisjärjestön, vapaaehtoistyön ja yksittäisten ihmisten tekemän työn merkityksen esille.

Olemme viettäneet mm. valtakunnallista mielenterveysviikkoa (viikko 47) ja Valoa, ei väkivaltaa YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää (25.11.). Monet ihmiset ovat olleet antamassa aikaansa ja työtään sen eteen, että toisesta ihmisestä välittävät asenteet voisivat vahvistua. Pienikin hyvä teko kuormittavassa tilanteessa olevalle lähimmäiselle voi olla juuri se, joka estää kamelin selän katkeamisen.

Epävarmuutta ja kovuutta ruokkivien uutisten rinnalle on nostettava entistä vahvemmin kertomuksia ihmisten sankariteoista, välittämisestä ja lähimmäisenrakkaudesta toisia kohtaan.

Toivotan hyvää adventinaikaa!

Kirjoittaja on leppävirtalainen psykoterapeutti ja kunnanvaltuutettu (kesk).