| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Moraalikatokattaus lopetettava
Säätelemättömien vapaiden markkinavoimien, kasinokapitalismin lasku, järisyttää talouden ja politiikan perustaa. Sokea usko vapaiden markkinavoimien kykyyn hallita riskejä kostautuu nyt vakavalla tavalla.
Liittokansleri Angela Merkelin lokakuussa 2008 Frankfurter Allgemeinessa esittämä kauhuskenaario siitä, että Saksan ja Euroopan edessä on 20-luvun lopun kaltainen tilanne, on nyt nähtävissä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja SDP:n johdolla on moraalikatokattausta ryhdytty purkamaan. On vaadittu lopetettavaksi ilman vakuuksia avoimeen piikkiin vero- ja velkarahojen kylvö. Keinottelun ja ahneuden rahoitusmarkkinoille kiirehditään rahoitusmarkkinaveroa.
Edellisen keskustavetoisen hallituksen johdosta Kreikka-lainapäätöksellä on jo 890 miljoonaa euroa maailman tuulissa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on edeltäjästään poiketen onneksi löytänyt myös Berliini-yhteyden.
Edellisen sisäministeri-kollegani ja nykyisen valtiovarainministeri Wofgang Schäublen ajatukset eivät olleet edellisen hallituksen aikana erityisessä muodissa. Nyt vihdoin pohditaan Schäublen jo toukokuussa 2010 esittämää ajatusta perussopimuksen muuttamisesta tavalla, jossa jäsenmaa voi myös paremman sosiaalisen ja taloudellisen selviytymisen vuoksi erota euroalueesta.
Myös euroalueella on oltava vakautensa varmistamiseksi mahdollisuus erottaa jäsenmaa, joka ei sitoudu vakaus- ja kasvusopimukseen ja aiheuttaa hallitsemattomia vaikutuksia.
Komissio on ajelehtinut ilman hallintaa vapaiden markkinavoimien "darwinistisessa linjauksessa", mutta nyt ollaan päätepysäkillä. Uskomattominta on, että perussopimuksen vastaisesti komissio Olli Rehnin johdolla esittää, että huonosti talouttaan hoitavien velat pitäisi siirtää eurobond-tyyppisillä järjestelyillä yhteisvastuullisesti asiansa hyvin hoitaneiden euromaiden maksettaviksi.
Me emme tarvitse Velka-Unionia, sen sijaan kyllä parempaa talouskoordinaatiota ja mm. kilpailua vääristävien yritysverojärjestelmien purkamista. Suomi ei voi koskaan hyväksyä yhteisvastuuta euroalueen veloista. Suomen hallituksen valtiontalouden hallinta lähtee vuoden 2015 tilanteessa 48 prosentin BKT velasta. Euroalueen keskimääräinen velkataso on nyt jo 90 prosenttia BKT:stä. Vastuumme muuttuisi vakavalla tavalla.
Maamme vientiteollisuuden EU:sta poikkeava rakenne aiheuttaa perinteisesti meille suuremmat suhdannevaihtelut. Ei voi kuvitella, että Suomi joutuisi hakemaan komissiolta lainanotolleen luvan vakavissa kasvu- ja työllisyysvaikeuksissaan. Ei ole mitään takeita siitä, että komissiossa olisi sellaisia ystäviä, joilla riittäisi välttämättä ymmärrystä Suomen talouden erikoispiirteitä ja kansallisia tarpeitamme kohtaan.
Parhaillaan koemme jo miten vaikeata on EU:ssa edellisen hallituksen virheen korjaaminen Itämeren rikkipäästöpäätöksessä Suomen kilpailukyvyn turvaavalla tavalla.
Me emme selviydy ilman kotirintaman kunnossapitoa. Tarvitaan valtiontalouden sopeuttamista, uudelleensuuntaamista menoissa ja rakenteissa, mutta myös talous- ja kasvupanostuksia ja kriisin sosiaalisten vaikutusten hallintaa. Ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja veronmaksukyvyn mukaista yhteiskuntaa ei synny kansallista eheyttä ja uuden Suomen perustaa, jolla tulevat vaikeuden ovat ylitettävissä.
Eurobondit merkitsisivät kansallisen pelastusrenkaan heikentämistä ja Suomelle paluuta taloudellisesti jopa Venäjän vallan autonomiaa heikompaan asemaan. Siksi tässä asiassa Rehnille ja komissiolle ei voi olla kuin yksi vastaus.
Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan SDP-vastaava.
|
|
