Miten voimme lyhentää elämää?

A A
9.11.2011 9:29 Jorma Tuukkanen

Käsittelen vain ruokailun avulla tapahtuvia elämän lyhennyskeinoja.

Suomalaisethan elävät valtiovallan ja kuntapäättäjien kiusaksi (huoltosuhde) entistä pitempään ja ovat entistä terveempiäkin. Syynä on ruokapuolella meidän perinteinen ruokaohjelman runkomme, johon kuuluvat kotimaiset ruoat mm. ruisleipä, keitetyt perunat ja juurekset, järvikala, marjat, voi, sianliha ja lehmänmaito

Tuntuu suorastaan huvittavalta lukea se vimma ja keinot millä yritetään lyhentää elämäämme.

Taistelutantereella ovat karppaajat, veget, vegaanit kaikkine erilaisineen lakto-, ovo- ja fennoalkuineen, dyykkarit, välimerendieetin jengit ja ranskattaret, jotka eivät liho. Painonvartijat ja muut ruokasuuntaukset kilpailevat suurista totuuksista ruuan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutusten suhteen.

Joku aika sitten kuoli Euroopassa yli 50 ihmistä syötyään luomukasvatettuja ituja, joiden alkuperää vieläkin selvitetään. Muualta tuodut luomuidut ja niiden siemenet ovat vaarallisia!

Ruokaturvallisuuden heikentyminen huolestuttaa kuluttajien etujärjestöä Kuluttajaliittoa. Liiton mielestä viranomaisten ja yritysten on parannettava muun muassa omaa valvontaa. Nainen kuoli viime torstaina saatuaan botaliinimyrkytyksen italialaisista oliivisäilykkeistä.

Helsingin yliopiston kasvinjalostuslaitoksen dosentti Jussi Tammisola sanoo olevansa kehityksestä kauhuissaan. Jos ruokaa kasvatetaan ilman yhtään torjunta-ainetta tai kemikaalia, sen tuottamat, ihmiselle haitalliset aineet jäävät jäljelle, etenkin, jos kasvuolot eivät ole olleet suotuisat.

Innokkaimmat luonnonmukaisuuden kannattajat karttavat kaikenlaista ihmisen puuttumista luonnon tuotantoon. Tammisola muistuttaa, että luonnonmukaisuus ennen vanhaan tarkoitti lyhyttä elämää ja puutostautia.

Tammisola toteaa jopa, että luomutuotannon suosiminen lisää vakavia sairauksia ja on muutenkin kohtalokasta ihmiskunnalle. Lisäksi Tammisola listaa muutamia luomuun liittyviä ongelmia. Luomujauhoissa on hänen mukaansa enemmän syöpävaarallista hometta ja luomukanoissa on enemmän kampylobakteeria, kuin perinteisesti tuotetuissa. Lisäksi luomusta puuttuu seleeniä tai sitä on vähän.

Dosentti muistuttaa, että seleeni ehkäisee muun muassa monia rapeuma sairauksia. Tavallisesta ruuasta seleeniä saa, sillä sitä on lisätty väkilannoitteisiin.

Uivasta vihanneksesta kirjoittaa Seppo Konttinen kirjassaan Suomalainen ruokalasku. Altaissa antibiooteilla kyllästetty ja kasvatettu tuore norjalainen kala on jokapäiväistä tarjoustuotetta kaupassa.

Lohen tie alkaa kaupan tilauksesta. Sen jälkeen kalat kerätään kasseista, teurastetaan ja pakataan laatikoihin. Seuraavana päivänä kala toimitetaan norjalaiselle tukkurille, joka välittää ne Suomeen. Kuudentena päivänä "tuore" lohi on kaupan tiskillä houkuttelemassa kuluttajia. Viimeistä päivää kauppa voi vielä venyttää suolaamalla tai savustamalla. Pahimmillaan tuoretuote voi olla kuukauden vanhaa.

Kassilohesta on tullut uiva vihannes, kun aikaisemmin punalihaista jalokalaa pidettiin petokalana. Kassilohien ruokalista koostuu yleensä vehnästä, soijasta, herneistä ja härkäpavuista, joiden joukkoon lisätään kyytipojaksi hieman auringonkukka- ja rypsiöljyä.

Lopuksi, jos haluat elää pitkään ja pysyä suht terveenä, noudata perinteistä suomalaista ruokalistaa.

Kirjoittaja on yritysasiantuntija.