Jätehommat hämmentävät

A A
21.12.2011 9:54 Päivi Korpivaara

Lämmöntoimitus- ja jätteenkäsittelyratkaisut hämmentävät. Aina vaan nousee enemmän ihmetyksen aiheita kuin tulee vastauksia.

Ensimmäinen ihmetys on, miksi Joensuun jäteyhtiö toisi jätteensä Leppävirralle? Kiteellä on rakentamista vaille valmis jätevoimalaitos. Se on myös nimetty Pohjois-Karjalan maakunnan kärkihankkeeksi.

Miksi torpata 70 miljoonan euron hanke, johon ei tarvitse kaupungin sijoittaa yhtään rahaa? Laitos olisi lähempänä kuin Leppävirta ja työllistäisi 15-20 henkeä Joensuun seutukunnalla.

Jos olisin joensuulainen poliitikko, niin en näkisi mitään järkeä Leppävirran laitoksessa. Joensuu on nimennyt työryhmän selvittämään, tukeeko se Kiteen vai Varkauden jätevoimalaitosta. Muuttaako Joensuun kaupungin jäteyhtiön päätöstään?

Julkisena hankintana Riikinnevan jätevoimalaitos tulee kilpailuttaa. Miksi sitä ei ole vielä tehty?

Arviot kustannuksista liikkuvat 60-90 miljoonan euron välillä. Hintahaarukka on siis varsin laaja. Joroisten voimalaitoshanke osoittaa, että tulos voi olla erilainen kuin tavoite. Jyväskylänkään voimalaitoshanke ei ollut kovin onnistunut.

Mikä on todennäköisyys hankkeen onnistumiselle? Minkälaiset riskiarviot hankkeesta on tehty tai tehdään?

Riikinnevan jätevoimalaitoksen kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen tosiasiaan, että kaatopaikalle vietävästä jätteestä joudutaan maksamaan tälläkin hetkellä jäteveroa 40 euroa tonnilta ja vuodesta 2016 alkaen 50 euroa tonnilta.

Miksi lajittelun tehostamisesta tai jätemäärän vähentämistä ei ole esitetty mitään suunnitelmia? Eikö lajittelua ja jätemäärän tehostamista kannattaisi alkaa tehdä jo mahdollisimman pian?

Esimerkiksi kotitalousjätteistä suurin osa on muovia. Sitä voitaisiin erilliskerätä ja polttaa jo nyt Stora Enson Kattila7:ssa. Joka jätetonni toisi rahaa.

Riikinnevan jätevoimalaitoksen ansaintalogiikka perustuu jäteveroon. Se rahamäärä kerätään edelleen kotitalouksilta, mutta jätevoimalaitoksen ansiosta jäteveroa ei tarvitsekaan maksaa, vaan se on "tuottoa". Aiemmin jätteestä ei ole maksettu, mutta Lahden Energia on ilmoittanut alkavansa maksaa jätteestä sen laadun mukaan. Miten tämä vaikuttaa Riikinnevan ansaintalogiikkaan?

Lahden kaasutuslaitos vai mikä lie sai itseni jo virheellisesti ajattelemaan, että kyseessä olisi sittenkin kaasutuslaitos. Sellaisia ovat monet uusimmat jätevoimalaitokset.

Millaiset vertailut on tehty kiertopeti- ja kaasutusvoimalan välillä? Millä kriteereillä jäteyhtiöt päätyivät kiertopetikattilaan? Lahden Energia sanoo kaasutuslaitoksensa olevan ympäristöystävällisempi ja jopa halvempi ratkaisu kuin massapolttolaitokset.

Jos jätteenkuljetus ei kannata kuin noin 200 kilometrin säteelle, niin miksei kehitetä pienempiä jätevoimalaitoksia? Tällä hetkellä kai päästöjen yms. puhdistus- ja mittausjärjestelmät maksavat ja siten suuremmat laitokset ovat kannattavampia.

Mutta kaikkea voidaan kehittää. Polttoaineiden hinnatkin nousevat ja siten kuljetuskustannukset kasvavat. Edullisinta olisi, mitä lähempänä jätteiden syntypaikkaa jätteet voitaisiin käsitellä ja hävittää.

Jäte-energia on edullista ja energia on merkittävä kustannustekijä paperin tuotannossa. Mutta riittääkö jäte? Viekö jätepula toimintaedellytykset Kattila7:ltä ja siten tavoitellun kustannusedun? Jätepula on tosiasia esimerkiksi Ruotsissa.

Valintana kaukolämmön ostaminen Stora Ensolta kuitenkin tukee siellä olevien 400 työpaikan olemassaoloa.

Kirjoittaja on Varkauden entinen kaupunginvaltuutettu.