| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Äänestystulos 4-4 hyväksytty "ylimielisesti"
Miia Hahtala ihmetteli taannoin Leppävirran kunnallista päätöksentekoa kunnanhallituksessa. Sama ongelma on myös lautakunnissa jäsenmäärän ollessa kahdeksan, joissa keskustalla on neljä ja puheenjohtajuus, paitsi tekninen lautakunta, jossa puheenjohtajuus on sosiaalidemokraateilla.
Vanhan valtuuston seminaarimatkalla Tampereelle kävimme keskustelua lautakuntien yhdistämisestä ja lopettamisesta. Itseäni harmittavat tällaiset seminaarikeskustelut, jotka osoittautuivat vaalien jälkeen päätöksiksi, vaikka kaikki seminaariin osallistuneet eivät olleet täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
On totta, että me pienpuolueet ja ryhmä esitimme kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärän nostamista parittomaan eli yhdeksään henkeen. Maaseutulautakunnan lopettaminen sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan yhdistäminen vähensivät luottamuspaikkoja merkittävästi, joka taas osaltaan kavensi kunnallista demokratiaa.
Peruste paikkamäärän lisäämiseen oli todellinen, tulihan poliittiseen kuntakenttään uusi puolue Perussuomalaiset. Ryhmien välisiin neuvotteluihin en saanut henkilökohtaista kutsua, vaikka perussuomalaiset olivat vaalivoittajia. Itse olin "äänikunkku" 203:lla äänellä.
Kyliltä sain kuulla, että jonain sunnuntaina ryhmät kokoontuvat neuvottelemaan. Tuskin kuitenkaan olisin halunnut pilata pyhäpäivää politiikasta riidellen. Näissä neuvotteluissa tapahtuneen iltalypsyn jälkeen muodostui valtuustoon kolmen kerroksen väkeä. Kova K-linja ja sosialistit sisältäen keskustan, kokoomuksen, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliiton sekä me pienryhmät rupulit Leppävirta-liike, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Eikä kerrokset paljon keskenään keskustele.
Omassa elämässäni olen pärjännyt hyvin "torikauppiaan matematiikalla", enkä ymmärrä vaalimatematiikkaa - tuota jaloa ahneuden ja röyhkeyden mahdollistavaa, jopa vaalituloksen mitätöivää pistelaskentaa. Näin minä sen koen. Pienryhmien edustajan kunnanhallituksen jäsenen Katrina Rajakannaksen kautta saan tietoa kunnanhallituksen asioista enemmän kun toimiessani entisessä elämässäni Keskustan valtuustoryhmän sihteerinä. Rajakannaksen tiedonanto-oikeutta kuitenkin rajoittaa salassapitovelvollisuus.
Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten lähes 650 äänestäjän edustajina meillä ei ole mielipide- ja keskustelumahdollisuutta kunnanhallituksen pöydän ympärillä.
Kaipaan ryhmäpuheenjohtajien yhteisneuvotteluja, ettei valtuustosalissa tarvitse kysellä ja kyseenalaistaa asioita. Kuntapolitiikka ei kaipaa oppositiota, vaan kaikkien ryhmien edustus tulisi olla kunnanhallituksen pöydän ympärillä, olkoon vaikka sitten "sateenkaarihallitus".
Olemme kaikki yhteisessä kuntaveneessä, mutta kenen taskussa on pohjatappi?
Markku Pesonen, Perussuomalaiset, Leppävirta
|
|
