Pyörä pyörii

5.8.2010 12:58 Mikko Gynther

Viimeviikkoinen sähkökatko paljasti, mikä keksintö on ihmiskunnan toiminnan kannalta merkittävin. Aivan ylivoimaisesti. Sitä tärkeämpää ei ole.

Kyseessä on tietenkin pyörä, polkupyörä.

Sähköt katkeilevat, mutta pyörän ketjut menevät poikki harvoin. Onneksi, sillä perjantaiaamuna iski todellinen hätä. Televisio ei herännyt, vaikka kuinka paineli kaukosäädintä. Jarkko Kinnusen kävely Barcelonan 50 kilometrin EM-kisassa uhkasi jäädä näkemättä. Samoin miesten keihään karsinta.

Pyörä pelasti päivän. Kinnusen keskeytykseen päättynyttä kävelyä se ei pelastanut, mutta päivän pelasti.

Lähdin etsimään sähköjä Varkaudesta, Warkauden Lehden toimituksesta. Polkiessani noin seitsemän kilometrin matkaa, kiitin mielessäni Karl Draisia. Tuo saksalainen, Badenin suurruhtinas Carl-Friedrichin kummipoika, vei pyöräilyä merkittävällä tavalla eteenpäin.

Polkupyörän alkuperä on hämärän peitossa. Kaksipyöräinen kehittyi kuitenkin Länsi-Euroopassa huomattavasti 1800-luvulla.

Drais oli kehityksen eturintamassa. Hän patentoi potkupyörän vuonna 1817. Draisin pyörää, velocipediä, kutsuttiin draisiiniksi ja hobby-horseksi - keppihevoseksi. Saksalaiskeksijä esitteli sen kesäkuun 12. päivä Mannheimissa.

Draisin potkupyörässä ei ollut ketjuja, mutta kääntyvä etupyörä herätti ihmetystä. Laufmaschine, juokseva masiina, oli pyöräilyn Big Bang. Ei mennyt kauaa, kun puisten pyörien paikalla oli kumipyörät ja, että eteenpäin päästiin polkimia polkemalla hammasrattaita hyväksikäyttäen.

Drais potki juoksevalla masiinallaan ensi esiintymisessä seitsemän kilometrin matkan edestakaisin. Matka oli aikalailla sama kuin minulla toimitukseen. Draisilla kesti potkia Mannheimin keskustasta Schwetzingeniin ja takaisin reilu tunti. Hän meni Badenin parhaita teitä pitkin. Ei huonosti historian ensimmäisellä potkupyörällä.

Kuten kaikkia suuria ajattelijoita ja keksijöitä, Draisia ei juuri arvostettu hänen elinvuosina. Potkupyörällä oli vaikea pysyä tasapainossa huonokuntoisilla teillä. Lisäksi sen käyttäjät saivat jalankulkijoiden vihat niskaansa suuren nopeuden vuoksi. Draisiineissa, ainakaan kaikissa, ei ollut jarruja, mikä aiheutti törmäyksiä siellä täällä. Potkupyörän käyttö kiellettiin Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa nopeasti, mikä hidasti polkupyörän kehitystä joksikin aikaa.

Drais sai myös eliitin vihat niskaansa. Entinen aristokraatti kannatti 1840-luvun lopun epäonnistunutta vallankumousta, mikä vei hänen nimestään von-osan pois. Aristokraatti Karl von Draisista tuli kansalainen Karl Drais.

Drais selvisi murhayrityksestä. Saksalainen kesti jopa rojalistien yritykset saada hänet vankilaan hullun papereilla. Nero kuoli kotikaupungissaan Karlsruhessa vuoden 1851 joulukuussa rahattomana.

Draisin perintö ei kuollut. Tarinan mukaan itävaltalainen Walter Werner potki alkuperäistä mallia muistuttavalla draisiinilla Tonava-joen päästä päähän vuonna 2005. 3 400 kilometrin matkaan meni viisi kuukautta. Jopa outoihin tempauksiin tottuneet romanialaiset munkit olivat ällistyneitä Wernerin uroteosta.

Kuulin viime viikolla, että Kreikan kuljettajat ovat lakossa. Hienoa, ajattelin aluksi. Kreikan talouskriisiin kuljettaneet ihmiset joutavatkin pois töistään. Sitten selvisi, että kyse oli kuorma-autonkuljettajista.

Kreikan talousahdingosta vastanneiden lakko olisi ollut yhtä hyödyllinen kuin murhaajien, pankkirosvojen ja muiden lainrikkojien lakko. Valitettavasti ammattirikolliset ovat sellainen ryhmä, joka ei lakkoile.

Ammattirikollisten lakkoneuvottelut olisivat mielenkiintoista seurattavaa. Valtakunnansovittelija Esa Lonkan ja rikollisten edustajan kanssa samassa pöydässä istuisi kenties poliisi, jolta rikollisten lakko uhkaisi viedä työt.

Lonka saattaisi ehdottaa sovintoesityksessä, että pankit säilyttävät holveissaan enemmän käteistä. Poliisit eivät puolestaan hyökkäisi rikollisten kimppuun yhtä suurella miesvahvuudella kuin aikaisemmin.

Lakko päättyy, kun rikollisille sallitaan yksi pieni kioskiryöstö viikossa.

Polkupyörällä pääsee muuten pakoon myös käsilaukkuvarasta.

mikko.gynther@warkaudenlehti.fi