Piirileikki

A A
15.1.2012 06:00

Merja Turunen

Vaalipiiriuudistus on taas jäissä, kun poliitikot ja puolueet eivät osaa sopia asiasta.

Ongelma on Itä-Suomi, ja jos vain valtakunnan uutisia seuraa, se ei ole mikään ihme. Itä-Suomesta ei noin yleensäkään ole muuta kerrottavaa kuin huolia, murheita ja ongelmia. On väestökatoa, työttömyyttä, vääristynyttä huoltosuhdetta, susia, karhuja ja kieroja ihmisiä.

Alunperin piti tehdä järkiliitto ja naittaa molemmat Savot ja Pohjois-Karjala yhteen. Nyt se ei kelpaa, kun mikkeliläiset haluavatkin leikkiä mieluummin kouvolalaisten ja lappeenrantalaisten kanssa.

Jotenkin haiskahtaa siltä, että ainakin osa mikkeliläispoliitikoista ajattelee, että takametsien porukka pohjoisessa ja idässä on liian junttia, ja etelästä löytyy paremmalta tuoksuvia leikkikavereita.

Kymiläiset ovat jo älähtäneet, etteivät ne halua mitään savolaisia omia touhujaan sotkemaan, vaan mielivät itse uusmaalaisten kanssa samaan laatikkoon.

Ota tästä nyt taas tolkku. Tämmöisen yksinkertaisen toimittajan mielestä yhteinen Itä-Suomen vaalipiiri olisi koko riitaisan Itä-Suomen etu, kun kaikkien noin 20 kansanedustajan olisi muistettava ajatella asioita kaikkien itäihmisten kannalta. Energiaa ei voisi enää tärvätä jonninjoutaviin Itä-Suomen sisäisiin kylätappeluihin, joiden ainoa seuraus perinteisesti on se, että tänne jäävät vain haavat nuoltaviksi. Nekin saadaan hoitaa ihan keskenämme.

Kaksien viime eduskuntavaalien jälkeen olen tehnyt ehdottoman epätieteelliset vertailulaskelmat ja katsonut, ketkä olisivat menneet eduskuntaan yhteisestä Itä-Suomen vaalipiiristä, jos ehdokkaat olisivat saaneet samat äänimäärät kuin saivat kolmessa erillisessä piirissä. Lopputulos on molemmilla kerroilla ollut se, että vain pari nimeä olisi vaihtunut, ja yhdestä kolmeen paikkaa olisi siirtynyt suurilta puolueilta pienille.

Siinähän se ongelma tietysti onkin.

Jos vaalipiirien lisäksi saataisiin samassa rytäkässä maakunnatkin yhteen, päästäisiin eroon yhdestä keskinäisten välienselvittelyiden väliportaasta. Etelä- ja Pohjois-Savon ei tarvitsisi nahistella, vaan Mikkeli ja Kuopio voisivat pelata nokkapokkaa suoraan ja keskenään.

Älkääkä yrittäkö visertää mitään maakuntaidentiteetistä. Sen kokemuksen perusteella mitä minulla savolaisista on, ihan samanlaisia änkyröitä kaikki ollaan, oli kotipaikka sitten Etelä-, Pohjois-, Keski-, Sisä, Ylä-, Itä,- Länsi, Koillis-, Suur- tai Vähä-Savo.

Yhteinen maakunta vain lisäisi kiistakumppanien piiriä, kun varkautelaiset ja savonlinnalaiset voisivat vääntää vaihteeksi keskenään eikä aina vain Kuopion tai Mikkelin kanssa. Molemmissa kaupungeissa on tähänkin asti saatu aikaan mehukkaita riitoja ihan omalla porukalla, ja lisää naapureiden kanssa.

Tämä on tietysti tosi tyhmä kysymys, mutta niiden esittäminen on ammattini. Miksei tätä asiaa kysytä äänestäjiltä itseltään? Tässä tapauksessa meiltä eteläsavolaisilta, koska juuri me, vähän yli sata tuhatta äänestäjää, se varsinainen ongelma tunnumme olevan.

Neuvoa-antava kansanäänestys tunnetaan kunnissa ja valtakunnallisesti, eikä kai olisi kummoinenkaan temppu järjestää se maakuntatasolla.

Kunhan presidentinvaalit on saatu pois päiväjärjestyksestä, Etelä-Savossa olisi joskus toukokuussa maakunnallinen liitosäänestys. Lapussa kysyttäisiin, mikä olisi sopiva vaalipiiri seuraavissa eduskuntavaaleissa: 1) yhteinen Itä-Suomi (Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala), 2) yhteinen Savo (Etelä- ja Pohjois-Savo), vai 3) ruotsinvallan aikainen Kymenkartano (Etelä-Savo ja Kymi).

Rasti ruutuun eikä mitään perusteluita.

Pohjoissavolaisilta, pohjoiskarjalaisilta tai kymiläisiltä ei kysyttäisi mitään. Sotkisivat vaan selvän homman.