Olet mitä syöt

A A
11.12.2011 6:00

Erikka Mannila

Ennen kyläilyreissua illan emäntä lähettää tekstiviestin.

- Karppaatteko te? Ajattelin tarjota sämpylöitä.

Kysymys huvittaa, mutta pistää myös ajattelemaan. On totta, että karppausta tulvii tällä hetkellä joka tuutista, mutta onko se todella jo niin suosittua, että vierailta pitää tiedustella karppaamista tai karppaamattomuutta?

Törmään karppaukseen toisen kerran lyhyen ajan sisällä kauppareissulla. Voihylly ammottaa tyhjyyttään. Kun suomalaisten karppausinto yhdistetään joululeivonnaisten valmistukseen, ruokakauppojen voivarastot alkavat ehtyä.

Lehteä lukiessa silmiin osuu vähähiilihydraattista leipää mainostava ilmoitus. Myös yritykset ovat haistaneet tilaisuutensa. Esimerkiksi monet leipomot ovat tuoneet viime kuukausien aikana markkinoille uudenlaisia, karppaajille sopivia tuotteita. Karppaus on yleistynyt sellaista tahtia, että siitä on tosiaankin kehittynyt varteenotettava bisnes.

Karppaus tuli Suomeenkin jo vuosia sitten, mutta tänä syksynä karppaajien määrä ja asiasta käytävä keskustelu on leimahtanut liekkeihin. Ihmedieettejä ja trendiruokavalioita tulee ja menee, mutta karppausinnostus on jotakin ennennäkemätöntä.

Karppaus on termi vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle. Siinä rajoitetaan hiilihydraattien määrää totuttuihin ravintosuosituksiin verrattuna. Karppaaja vähentää tai jättää kokonaan pois ruokavaliostaan tärkkelys- ja sokeripitoiset ruoat, kuten makeiset, leivonnaiset, perunan ja kuoritun viljan.

Rasvan ja proteiinin määrä ruokavaliossa on tavallista suurempi. Karppaaja suosii muun muassa lihaa, kalaa, pähkinöitä ja kananmunia, mahdollisimman vähän jalostettuja elintarvikkeita

Tiedättekö sen fiiliksen kun tajuaa, että sinulle on syötetty täyttä soopaa koko elämäsi ajan! Olen juuri aloittanut karppauksen ja tuntuu että olen elämäni kunnossa. Media morkkaa ja yrittää saada takaisin ruotuun -ihan valtiovallan avustuksella.

Ei todellakaan sovi lapsille, mutta ei se sovi myöskään aikuisille. Mutta kun se on trendikästä, niin sitä tulee tehtämän, vaikka henki tai terveys menisi.

Otteet marras-joulukuulta Karppaus.infon ja Keskisuomalaisen keskustelupalstoilta kertovat, miten paljon karppaus jakaa ihmisten mielipiteitä. Olet mitä syöt, sanotaan. Nykyisin todellakin tuntuu siltä, että se, mitä suuhunsa pistät, on kriteerinä sille, mitä muut sinusta ajattelevat. Karppaus herättää yllättävän suuria intohimoja. Se on aiheena harva se päivä myös lehtien palstoilla. Yksi tutkija tuomitsee karppauksen ja seuraava tuomitsee karppauksen tuomitsevan tutkijan.

Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, mitä kanssaihmiset suuhunsa pistävät. Se on jokaisen oma asia. Kuitenkin niin karppauksen kuin muidenkin erikoisruokavalioiden suhteen toivoisi, että innostus ei pursu ylitse. Ainakin lapsille monipuolinen ruokavalio ja tottuminen erilaisten ruokien syömiseen lienee varmin vaihtoehto, kun pitkäaikaisen karppauksen vaikutuksista ei vielä ole olemassa kiistattomia tutkimustuloksia.

Minusta ei karppaajaa tule. Olen noudattanut koko elämäni ajan uskollisesti "Kaikkea voi syödä, kun syö sopivasti" -periaatetta. Suurena leipien ja muiden hiilihydraattipitoisten tuotteiden ystävänä en voi kuvitellakaan eläväni ilman näitä ihanuuksia. Facebook-ystäväni tilapäivitys sen kertoo:

I love hiilarit. Yksi elämä ja ainakin mun kohdalla makea sellainen. En luopuis. Nami.

25 henkilöä tykkää tästä, informoi Facebook. Lisäksi päivitys on koonnut liudan kannustavia kommentteja. Ainakaan kaikki meistä eivät vielä ole karppaajia. Aika näyttää, onko kyse ohimenevästä villityksestä vai onko karppaus tullut jäädäkseen.

erikka.mannila@warkaudenlehti.fi