Ei lähdetty ruikuttamaan

Vaikka maakunnassa on isoja haasteita, meillä ei ole mitään syytä ruikuttaa. Näin totesi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi avatessaan Pohjois-Savon liiton seminaaria Varkaudessa lauantaina. Hienoa oli, etteivät varkautelaisetkaan lähteneet ruikuttamaan Warkaus-saliin.

Pohjois-Savon vaikuttajille esittäytyi Varkaus, joka pitäisi saada laajasti tietoon. Tämä Varkaus ei ollut takamaiden taantuva teollisuuspaikkakunta, vaan vahvasti uusiin innovaatioihin ja tulevaisuuden teknologiaan nojaava kehittyvän teollisuuden kaupunki.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki mainitsi puheessaan, että Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta yrityksestä, jotka valmistavat suuria yli 400 megawatin, biopolttoaineilla toimivia energialaitoksia. Jäin miettimään, olenko koskaan aiemmin kuullut kenenkään pukevan sanoiksi kaupungin kahden energiayhtiön, Foster Wheelerin ja Andritzin asemaa maailmanmarkkinoilla näin napakasti.

Foster Wheeler Energia Oy työllistää Varkaudessa jo 450 henkilöä. Se on saman verran kuin paperitehtailla on nykyisin väkeä. Stora Enson palkkalistoilla on noin 350 ihmistä ja Eforan noin 100. Iso kiertopetikattilakauppa Etelä-Koreaan saattaa tuoda tullessaan rekrytointitarpeita, ja energiayhtiö voi ajaa työllistäjänä pitkäaikaisen leipäpuun ohi.

Etelä-Korean voimalaitoskauppa on jättiläismäinen: suurin yhtiön historiassa ja suurin myös myös koko suomalaisen energiateknologian viennin historiassa. Koko kuvaa, että rakenteilla oleva Olkiluoto kolmosen tuotannossa puhutaan 1 600 megawatista, Fosterin kattilakaupoissa 2 200 megawatista.

Foster Wheelerin Service-yksikön johtaja Kari Kohvakka totesi, että kaupat ovat yhtiölle merkittävä jatko perusvoimatuotannolle ja vahvistavat myös "vihreän voiman" kiertopetikattilateknologian mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla.

Entäpä sitten kaviaari? Jos neuvostoliittolaisilta olisi kysytty reilut parikymmentä vuotta sitten, mistä venäläiset saavat takuuvarmasti laadukasta herkkuaan tulevaisuudessa, vastaus ei taatusti olisi ollut Varkaus. Mutta niin se vain nyt on.

Joroislaisen Arvokala Oy:n ja sen tytäryhtiön Arvo-Tecin historia ei ole pitkä, jos sitä vertaa parisataa miljoonaa vuotta maailman myllerryksissä pärjänneen sammen taipaleeseen. Silti joroislaiset pellepelottomat ovat kulkeneet kohti isojen markkinoiden pyyntiä pitkään ja määrätietoisesti. Vuonna 2002 Arvo-Tec pokkasi valtakunnallisen Inno-Suomi -palkinnon kalankasvatukseen kehittämällään kiertovesijärjestelmällä. Se on nyt käytössä myös sammenkasvatuksessa.

Carelian Caviarin ja sen kupeeseen sijoittuneen Savokalan toiminta muodostavat niin hienon palapelin, että se on saanut jopa maailman luonnonsuojelujärjestön WWF:n välkyttämään yritystoiminnalle vihreää valoa. Tunnustusta ei ole helppoa saavuttaa kalankasvatuksessa.

Kun sammenkasvatus, -jalostus ja kaviaarintuotanto on sijoitettu Stora Enson tehdasalueelle, tuotannossa pystytään hyödyntämään tehtaan ylijäämäenergiaa veden lämmitykseen ja jätevedet käsitellään tehtaan prosesseissa asianmukaisesti. Ratkaisevan tärkeää on ollut sampilaitoksen sijoittuminen kahden vesistön väliin, mikä takaa luonnollista, hyvälaatuista juoksevaa vettä riittävästi. Toimitusjohtaja Markku Pättiniemen mukaan kalat elävät optimioloissa, tuotantoketjun jokainen lenkki on kontrollin alla, kalan ja kaviaarin käsittelytilat täyttävät korkeimmat vaatimukset.

Kuolemanlaakso on tuttu käsite edistyksellisiä tuotteita markkinoiville yrityksille, ja sellaisessa European Batteriesin hallituksen puheenjohtaja Eero Nuutinen sanoi akkutehtaan nyt olevan.

Hänen mukaansa tuote on hyvä, siitä on kertynyt testauksissa hyviä kokemuksia, kiinnostusta on runsaasti, potentiaalinen markkina on valtava. Tuotteita ovat Nuutisen mukaan testanneet ja testaavat esimerkiksi sellaiset autoalan jättiläiset kuin Mercedes Benz, Volvo ja BMW. Tuote ei enää ole vain litiumioni-akut vaan kokonainen akkutehdas.

Ongelmana on, ettei European Batteries vain pyri markkinoille vaan joutuu luomaan niitä itse. Se on hidasta työtä.

Eero Nuutinen laskeskeli, että akkutehdas voi päästä volyymituotantoon vuonna 2013. Sitä ennen kehitystyö vaatii yhä rahaa, ja sitä on Suomesta vaikeaa saada. Erityisesti European Batteries on kiinnostanut venäläisiä ja kiinalaisia - myös sijoittajia.

Eero Nuutinen katseli Warkaus-saliin kokoontuneita vaikuttajia syvälle silmiin, kehotti unohtamaan paperiteollisuuden ja satsaamaan uuteen, tulevaisuuden teknologiaan. Hän muisti lisätä, että niistä mahdollisuuksista akkutehdas on vain pieni palanen.

On oikeastaan ihmeellistä, miten tehokkaasti Varkaus on onnistunut piilottamaan huikeita vahvuuksiaan, jotka moni muu alue olisi osannut lanseerata näyttävästi markkinointivalteikseen. Ehkä se aletaan oppia nyt, kun metsäteollisuuden yli ja ohi on jo pakko yrittää nähdä.

Foster Wheeler Energia, Carelian Caviar ja European Batteries esittäytyivät oikealla kuulijakunnalle. Varkauden kansainvälinen teollisuus ja kaupunki ovat olleet vahvasti tukemassa Savonian ammattikorkeakoulun yksikön säilymistä Varkaudessa sekä paikallisen tutkimustoiminnan ja Lappeenrannan teknisen yliopiston toiminnan kehittämistä kaupungissa. Tämä on sitä työtä, mihin Pohjois-Savon liitto ja muut maakunnalliset ja itäsuomalaiset vaikuttajatahot pitää saada vahvasti mukaan.

Parin vuoden takainen Pohjois-Savon yhteistyöryhmän päätös olla tukematta energiatekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen sijoitusta Varkauteen oli käsittämätön isku vyön alle. Sellaista ei enää saa sattua. Varkauden ylivertainen asema maakunnan energiateknologian kehityksen kehtona pitää tunnustaa ja toimia yhdessä sen eteen.

sari.ristamaki@warkaudenlehti.fi

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious