Joulu lähestyy koko ajan, ja talvikin tekee tuloaan, vaikka juuri nyt ei siltä tunnukaan. Talven mukana tulevat pimeys, liukkaat kelit ja huonot ilmat. Olen tässä useampana päivänä havainnut, että valitettavan harva ihminen on huomannut vuodenajan vaihtuneen vaativampaan. Tähän havaintoon riittää, kun tarkkailee ympäristöään ja ihmisten liikennekäyttäytymistä. En usko, että vuodenaikojen vaihtuminen sinänsä muuttaa ihmisten tarvetta liikkua, vaan ongelmana onkin uusiin olosuhteisiin sopeutuminen.

Näin alkutalvesta ihmiset, osa huomaamattaan ja enemmistö tietoisesti, kaahailevat autoillaan liukkailla teillä, pyöräilijät liikkuvat ilman lamppuja ja kävelijöiltä unohtuvat heijastimet. Kaikille liikenteessä liikkuville tuntuu olevan yhteistä yleinen välinpitämättömyys ja minä ensin – asenne. Teillä poukkoillaan miten sattuu, kaikilla on kova vauhti ja väistäminen on vain muiden velvollisuus. Pahinta aluetta lienee Kauppakatu. Liikkeistä tulevat ja sinne menevät ihmiset eivät huomio kadulla käyskenteleviä kanssaihmisiä ja äkkiliikkeet, kuten suunnanvaihto, ympäripyöriminen ja kadunylitys autojen välistä ovat hyvin yleisiä. Kuitenkin keskustassa asioiminen ja liikkuminen ovat monille erittäin tärkeitä, joten aina ei voi valita toista reittiä.

Mielenkiintoisinta havainnoissani on, että yleensä lapset, lasten kanssa liikkuvat sekä enemmistö nuorista kiinnittää huomiota liikennesääntöihin ja muihin tielläliikkujiin. Tähän vaikuttanee koulujen liikennekasvatus, jota onkin tehostettu viime vuosina. Vastuu liikenteessä kasvaa iän myötä ja mielestäni aikuisten tulisi näyttää hyvää esimerkkiä, vaikka itse ei lasten kanssa liikkuisikaan. Lapsia kun on kuitenkin liikenteessä, ja kaikilla ei ole aikuista, joka opettaisi liikennesääntöjen ja oman sekä toisten turvallisuuden arvostamista. On tietysti muistettava, että iän myötä reagointikyky heikkenee, mutta se ei vapauta ikäihmisiä liikennesäännöistä. Monesti varttuneempi väki pysähtyy keskelle tietä, joko huvikseen tai sitten rupatellakseen tuttujen kanssa. Ei siinä muuten mitään vikaa olisi, mutta kun heitä on vaikea väistää ja varttuneempi väki ei näytä ilahtuvan pirikellon tai ystävällisen väistämispyynnön käyttämisestä. Pahinta on, jos keskellä tietä tai vaikka liikkeen oven edessä seisova vanhempi ihminen joutuu väistämään nuorempaa.

Mielestäni on epäreilua, että liikenteen vaarantamisesta ja sääntöjen rikkomisesta syytetään ainoastaan nuoria. Kaikki me kuitenkin tiellä liikumme ja meitä koskevat samat säännöt. On nuoria, jotka poukkoilevat liikenteessä sinne tänne ja jotka ajokortin saatuaan kaahailevat nopeusrajoituksista välittämättä tai alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta sääntöjen rikkojat ovat todellisuudessa kaikenikäisiä. Lehdistä voi lukea kaikenikäisten törttöilystä, mutta arkipäivän keskusteluissa huomioidaan lähinnä nuorten rikkomukset. Monen nuoren mielestä Varkaus on pieni paikka, mutta siitä huolimatta enemmistö meistä on ymmärtänyt, että kaupungissamme liikkuu ihmisiä, joiden turvallisuutta emme omilla toimillamme saa vaarantaa.

Liikenneturvallisuus koostuu pienistä asioista. Ihmisen omat valinnat, esimerkiksi heijastimen käyttö pimeällä sekä jo hämärän aikaan helpottavat muiden liikkumista ja takaavat itselle turvallisemman matkan. Autoilijoiden kannattaisi antaa muille riittävästi aikaa reagoida, vaikkapa laittamalla vilkun ajoissa päälle ja jättämällä puhelimen poissa ajon ajaksi. Itselläni ei ole ajokorttia, joten en tarkkaan tiedä, miten vaikeaa toisten väistäminen autonratissa istuen on. Kävelijänä ja pyöräilijänä olen kuitenkin huomannut, että liukkaalla tiellä on hankala jarruttaa ja väistää, vaikka vauhtia ei juuri olisikaan. Mahtaa olla työteliästä pitää auto hallinnassa, kun kaahailee talvisilla teillä. Moottoriajoneuvoista olosuhteisiin sopeutuminen on osoittautunut haastavimmaksi juuri autojen osalta. Talvisaikaan on vähänlaisesti mopoilijoita ja nekin mopot, jotka talvisin liikkuvat, tekevät sen suhteellisen turvallisesti. Joten tämänkin takia nuoret eivät yksin voi olla syyllisiä yleiseen huolimattomuuteen.

Toivottavasti ensi vuodesta tulee edellisiä turvallisempi. Liikenneonnettomuuksissa menehtyy aivan liian paljon ihmisiä. Pienillä teoilla ja liikennesääntöjä noudattamalla säästyisi monta henkeä. Jos ei asennettaan muuten muuta, niin aina voi luvata uutena vuotena kunnioittavansa liikennesääntöjä enemmän vuonna 2009. Toivon mukaan mahdollisimman moni tekisi tällaisen lupauksen. Siitä riittäisi iloa ja hyötyä niin itselle kuin muillekin.