Kun aikani leiritukikohdassa päättyi huhtikuun lopussa, siirryin
naapurisaarelle avaamaan kisakauteni. Jätin Lanzaroten saaren taakseni kaksi
vuotta sitten voittopokaali kainalossa, joten jännityksellä odotin, miltä
tuttuihin maisemiin tuntui palata. Toisaalta takaraivossa jyskytti se,
kuinka hankala kauden avaus Volcano triathlon on yleensä ollut. Ja muutenkin
kauden eka kisa aina arveluttaa, sillä näyttäähän se ensi merkit siitä,
miten harjoittelu on kulkenut.
Ensimmäinen juoksuharjoitus kulki kisareittiä pitkin ja tottahan mieleen
tulivat muistot voittokisasta. Kaksi vuotta auttaa kuitenkin unohtamaan ne
väsymyksen ja kivun tunteet, jotka silloin polttivat jalkoja. Muistissa on
vain koetut ilon tunteet. Seuraavan päivän pyörätreeni muistutti taasen
siitä ainoasta asiasta, miksi en pidä paikasta ja miksi kilpailu
Lanzarotella on niin armoton. Atlantilta voimansa saava pohjoistuuli
riepotti niin ettei meinannut tiellä kestää.
Hyviin muistoihin vaikuttaa tietysti se, että Lanzarotella olen ehkä
suositumpi kuin missään muussa maailman kolkassa. Turha väittää, etteikö se
hyvältä tuntuisi. Sain lukuisia "tervetuloa takaisin"
-toivotuksia ja en meinaa aina uskoakaan kun useimmat ihmiset sanovat
muistavansa minut. Koska useat myöskin toivottivat hyvää onnea Ironmaniin,
tunsin itseni melkein maanpetturiksi joutuessani sanomaan, etten kilpaile
tänä vuonna Ironmanissa. Ja haikeuden kyyneileitä nieleskellessä sitten
eilen poistuin saarelta kohti seuraavaa etappia. Lupauksena kuitenkin palata
tänne takaisin.
Tämänvuotinen avauskisakin jätti enimmäkseen positiivisia muistoja. Vaikka
parannettavaa jäikin vielä rutkasti, oli kilpailu mukavaa. Nainen naista
vastaan. Samalla reisiä hapottaen ja silti nauttien. Kyllä urheilu on
kummallista, eikö? Tärkeintä oli kuitenkin saada onnistunut kisa Hawajin
epäonnistumisen jälkeen: urheilija muistaa kuitenkin aina parhaiten sen
viimeisimmän.
P.S. Lanzaroten Ironmanin suhteen riittää Warkauden Lehden lukijoilla
jännitettävää, sillä miesten kisaan osallistuu Leppävirran Virin Teemu
Toivanen. Järjestelykoneistossa arvuutetaankin kovasti, josko tänä vuonna
sitten saataisiin suomalainen mies voittajaksi? Mukana on myös pari
urhoollista teräsmiestä Joroisten Sporttiklubista. Lanzaroten Ironman
kilpaillaan 23. toukokuuta ja seuraavana päivänä minä testaan kuntoani
Barcelonassa puolta lyhyemmällä matkalla.
0 kommenttia
