torstai 19.10.2017
Uljas

Vihapuhe pyrkii jakamaan kansan

Vihapuhe ja vihainen puhe ovat eri asioita, Ari Haasio muistutti. (Kuva: Merja Turunen)

Muistatteko, kuinka poliisi tiedotti ennen hiihdon MM-kisoja Lahdessa, että kisa-alueella ei saa lennättää radio-ohjattuja lennokkeja?

Suomalaisen valemedian tunnetuin edustaja eli MV-lehti yhdisti poliisin tiedotteeseen islamistien tekemät terrori-iskut, jolloin lukijalle tuli käsitys, että terroristit aikovat iskeä Lahdessa.

Tämä oli yksi esimerkki valemedian toimintatavoista, joita Ari Haasio esitteli Varkaudessa torstaina. Hän veti yhdessä Anu Ojarannan kanssa itäsuomalaisille koulu-, nuoriso- ja kirjastoammattilaisille mediakasvatuspäivän, jossa keskityttiin valheiden ja totuuksien erottamiseen. Tilaisuuden järjesti Itä-Suomen aluehallintovirasto.

– Valemediaan kuuluvat myös provokatiivinen kielenkäyttö, seksualisointi sekä valtamedian kutsuminen valhemediaksi. Valemediasta ei myöskään löydy toimituksellisia tietoja eli sitä, kuka on sisällöstä vastuussa, Haasio luetteli.

Kaikella tällä luodaan mielikuvia, ennen kaikkea maahanmuuttajista, homoseksuaaleista ja muista vähemmistöistä.

– Luodaan valtaväestön päähän rasistisia ajatuskytkentöjä, Haasio tiivisti.

Keino ei ole uusi; se oli käytössä jo natsi-Saksassa.

– Ensisijainen tavoite on vihan ruokkiminen. Ongelma eivät ole ne viisi tärähtänyttä skinheadia, vaan se mukava naapurin rouva ja muut tavalliset, kiltit veronmaksajat.

– Taustalla on tietämättömyys, ennakkoluulot ja pelko. Somekuplissa samanmieliset kuvittelevat, että kaikki ajattelevat kuten me, Haasio muistutti.

Vihapuheen tavoite on saada lisää kannattajia omalle asialle ja luoda vastakkainasettelua.

– Minulla on huoli nuorista, kun aikuisten somekäytös siirtyy nuorille. Nuorisotiloissa käytetään neekeri- ja ryssä-sanoja, varkautelainen nuorisotyöntekijä Maarit Tenhunen kommentoi.

Aivan toivotonta vihapuhetta ja valemedioita vastaan käytävä kamppailu ei ole. Anu Ojaranta korosti yleistietoa ja sen merkitystä.

– Uskonko mitä tahansa? Osaanko kyseenalaistaa?

Teknisen osaamisen rinnalle Ojaranta kaipaa ajattelutaitoja. Silloin asioille osaa etsiä muitakin perusteluja kuin ”musta tuntuu”. Väittelyä ja omien käsitysten kunnollista argumentointia pitäisi jokaisen harjoitella, ja harjoituksen vuoksi voisi perustella myös vastakkaisia mielipiteitä kuin itse edustaa.

Valemedioille tilaa on antanut myös perinteisten auktoriteettien mureneminen.

– Fakta jätetään huomiotta, jos siitä ei tykätä, Ojaranta kärjisti.

Maarit Tenhunen ja nuorten osallisuuskoordinaattori Anneli Heikkinen olivat tyytyväisiä päivän antiin jo ennen iltapäivän ryhmätöitä.

– Tämä on aihe, josta pitäisi puhua enemmän, Tenhunen sanoo.

Valemediasanastoa

Disinformaatio: tietoisesti levitetty väärä tieto.

Misinformaatio: puutteellinen tai epätarkka tieto.

Vaihtoehtoinen totuus: valhe.

Normatiivinen informaatio: yhteiskunnan normien mukaista tietoa.

Disnormatiivinen informaatio: hyväksyttyjen normien, jopa lain vastaista tietoa. Esimerkiksi ohjeet kannabiksen viljelyyn.

Valemedia: oikean median näköistä, mutta levittää tietoisesti valheellista tietoa, jota väittää todeksi. Suomessa tunnetuin valemedia on MV-verkkolehti.

Vihapuhe: johonkin vähemmistöryhmään kohdistuvaa, leimaavaa puhetta. Voi jopa yllyttää väkivaltaan ryhmää kohtaan. Kohdistuu myös ihmisiin, jotka suhtautuvat positiivisesti vähemmistöihin.

Vihainen puhe: kiivas reaktio, esimerkiksi kansalaisen suuttuminen poliittisiin päätöksiin.

Sananvapauteen eivät kuulu solvaaminen ja halventaminen.

Lähde: yliopettaja, FT Ari Haasio

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *