keskiviikko 13.12.2017
Seija

Teatterinjohtaja Kari Suhonen sai Varkauden kulttuuripalkinnon

Kari Suhonen sanoo olevansa musiikkimies henkeen ja vereen. Teatterinjohtaja on hieman huolissaan teatteriyleisön ikärakenteesta: nuoria aikuisia ei juuri näy. (Kuva: Kalle Kosunen)

Teatterinjohtaja Kari Suhonen uskoo ja tietää, että kulttuuriin panostavat seudut ovat monella tapaa veto- ja elinvoimaisia ja ne luovat hyvinvointia.

– Mielelläni näkisin että Varkaudessa olisi resursseja, visionäärisyyttä ja rohkeutta satsata kulttuuriin vieläkin enemmän. Perusteollisuuden tukeminen on hyvä asia, mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.

Suhonen sanoo, että Suomen vetovoimaisin kaupunki Tampere on myös kaupunki, joka satsaa kaupungeista eniten kulttuuriin.

– Se ei ole yhteensattumaa.

Kaupungin kulttuuripalkinnon saaja miettii, että kulttuuritoimijoita voisi olla Varkaudessa enemmän.

– Harrastajat ovat aktiivisia, ja kaikki kulttuuriväki tekee arvokasta työtä, mutta aika vähän on ammattimaisia toimijoita.

Tästä Suhosen mielestä kertoo esimerkiksi se, että palkintoja on tipahdellut teatteriin viime aikoina: toissa vuonna teatterinjohtaja (Jukka Tyrväinen) sai kulttuuripalkinnon ja viime vuonna Varkauden Teatteri palkittiin Vuoden varkautelainen -palkinnolla.

Kaksi vuotta Varkauden Teatteria vetänyt Suhonen on tuonut teatteria pois sen seinien sisältä ja halunnut jättää ihmisiin teatterin jälkiä muutenkin kuin esityksissä. Hänen mukaansa tässä on otettu vasta ensi askelia.

Suhonen haluaa löytää tien vielä vahvemmin kaupunkilaisten arkeen, varsinkin nuorien aikuisten ja perheiden.

– Teatteri pitää saada vahvemmin läsnä olevaksi heille.

Lasten ja nuorten kanssa ollaan jo hyvällä alulla.

– Teatterilla on annettavaa sekä lapsille ja nuorille että heidän parissaan työskenteleville. Draamallisia keinoja ja elämyksellisiä muotoja pystyy soveltamaan moneen oppiaineeseen.

– Sellaista voisi tehdä paljonkin myös toisen asteen opiskelijoiden kanssa, Suhonen sanoo.

Hänen havaintojensa mukaan esimerkiksi Jyväskylässä, Kajaanissa, Kotkassa, Kuopiossa ja Mikkelissä teatteri on tullut aktiivisesti ulos yhteisöönsä. Suhonen työskenteli pitkään Kajaanin kaupunginteatterissa. Se toimii myös alueteatterina, joka vie teatteria lapsien ja vanhuksien luo.

– Siellä näki, kuinka paljon teatteri voi antaa ihmisille. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat vähän enemmän kuin esityksen.

Varkauden Teatterissa Kari Suhosella on hyvä joukko johdettavanaan.

– Keskusteleva, ideoiva, kuunteleva, toisiaan arvostava.

Ainoa miinuspuoli löytyy porukan koosta. Varkauden Teatterissa on 22 kuukausipalkkaista työntekijää.

– Tulevaisuudessa 27 olisi optimimäärä.

Suhonen ottaisi pari näyttelijää, tekniikan ihmisen, kuraattorin ja vakituisen ohjaajan, mutta kun se maksaa.

Varkauden Teatterissa lipputulot ovat merkittävämpi osa toiminnan rahoitusta kuin verrokkiteattereissa.

– Ollaan haavoittuvaisia, jos joku esitys ei löydäkään yleisöä. Hyvänkään vuoden jälkeen ei voi palkata lisää väkeä, koska yksi näytelmä saattaa notkahduttaa taloutta.

Käytännössä kaupungin tuen kasvattaminen on ainoa keino laajentaa teatterin tarjontaa.

– Jos tuki olisi isompi, voisi ottaa draamanäytelmän mukaan vakituisesti.

Tällä hetkellä teatteri tekee neljä ensi-iltaa vuodessa, ja näytelmät painottuvat musikaaleihin ja komediaan.

– Silloin tällöin tulee toiveita, että olisi jotain haasteellisempaa ja draamapainotteisempaa, mikä antaisi toisenlaisia elämyksiä.

Paremmat resurssit eivät muuttaisi ohjelmistoa merkittävästi.

– Tehdään teatteria ihmisiä varten ei itseä varten.

Joka vuosi musikaali on ihan ehdoton.

– Olen musiikkimies henkeen ja vereen.

Suhonen sanoo olevansa vähän huolissaan teatteriyleisön ikärakenteesta. Työikäisiä nuoria aikuisia ei näy yleisössä liikaa. Suhonen miettii, löytävätkö he teatteriin sitten vanhemmalla iälläkään?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *