keskiviikko 13.12.2017
Seija

Ruotsin avulla tyyppitaloja Lehtoniemeen

Ollaanko entisellä Sandvikeninkadulla eli nykyisellä Ruotsinkadulla? Kuka tunnistaa paikan ja muistaa asukkaat? (Kuva: Varkauden museo/ Pauli Jänis)

Nyt olisi tarkoitus jatkaa alueella, joka jää Huutokoskelle menevän radan ja nykyisen viitostien väliin. Jos nyt osuu oikeaan, niin tässä syksyllä 1944 otetussa kuvassa on jatkosodan vuosina ruotsalaisavulla nousseita omakotitaloja Lehtoniemessä.

Katu nimettiin ystävyyskaupungin mukaan Sandvikeninkaduksi, mutta muutettiin sittemmin Ruotsinkaduksi kun ystävyyskaupunkikatuja ristittiin Taulumäelle.

Ruotsinkadun taloilta nuo kuvassa olevat nimittäin näyttävät. Kysytäänpä siis koko katuosuus näiden lahjoitustalojen osalta. Jatkosodan vuosina tyyppipiirustusten mukaan rakennetut talot myytiin huutokaupalla 1945. Kuka muistaa asukkaat noilta menneiltä vuosikymmeniltä? Puhutaanpa nyt vaikka tilanteesta 1940-luvulta 1960-luvun loppupuolelle.

Parilla edelliskerralla julkaistun talon historia alkaa hahmottua. Sijaintikin täsmentyi entisestään. Paikka on osapuilleen Rajakadulta Käpykankaalle menevän kevyen liikenteen väylän paikalla, viitostien alikulkusillan kohdalla.

Rakennuksen alkuvuodet ovat tosin yhä hämärissä. Kuka talon rakensi? Ketkä siinä aluksi asuivat?

Oliko talo alun alkaen Ville Ruutiaisen, joka sen omisti kaiketi jo ennen sotia? Talossa asui jossakin vaiheessa Jussi Ruutiainen ja 1930–40-luvulla Helmi Teittinen, jolla lapset Vieno ja Viljo.

Talon myöhemmiksi omistajiksi muistellaan Laitista ja Kärkkäistä. Asukkaista tuli ristiriitaista tietoa. Muisteltiin, että Veikko Pitkänen olisi asunut isovanhempiensa Hanna ja Jalmari Suhosen kanssa tässä talossa. Ainakin naapurissa olleessa pienemmässä talossa tämä perhe varmuudella asui.

Asukkaita olivat myös Veikko ja Johanna Vänttinen sekä lapset Pertti ja Maija sekä myöhemmin Hentuset sekä Rädyt, joilla lapset Rauli ja Helen.

Talo purettiin kaiketi vasta 1970-luvun alussa. Viitostie kulki nurkalta jo silloin. Talon vierestä kulki iät ajat polku Repokankaalle. Käpykangas alkoi hahmottua vasta 1960-luvulla.

Nyt jäi luvattoman paljon aukkoja historiaan. Onpahan edes joitakin tietoja kirjattu talteen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *