tiistai 20.2.2018
Heli, Heljä, Helinä, Hely

Monella menee huonosti

Lukiolaiset ovat Pieksämäellä entistä yksinäisempiä, mutta peruskoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa kehitys on ollut toinen. (Kuva: )

Kymmenesosa suomalaisista 15–24 -vuotiasta ei ole koulutuksessa, töissä tai harjoittelussa. Euroopan Unionin Eurofound-tutkimustulos osoittaa tilanteen vuonna 2016, eikä ole syytä olettaa, että ongelma olisi viime vuoden aikana ratkaisevasti korjaantunut.

Huoli on suuri. Esimerkiksi kaikki presidenttiehdokkaat pitivät syrjäytymistä ja eriarvoistumista vakavana tai peräti suurimpana uhkana Suomelle.

Varkaudessa tilanne on huonompi kuin muualla maassa keskimäärin. Helsingin Sanomat julkaisi marraskuussa syrjäytymisvertailun, jonka mukaan varkautelaisnuorten tilanne on maan 176 kunnasta kuudenneksi huonoin, kun mittareina ovat koulutustaso, työttömyys, masentuneisuus, toimeentulotuki ja rikosepäilyt. Siihen nähden asia on Varkaudessa esillä hämmästyttävän vähän.

Ongelma tiedetään. Syrjäytymisen vastaista työtä tehdään niin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa kuin sivistystoimessakin takavuosiin verrattuna huomattavasti tehokkaammin. Kaupungin ja SOS-Lapsikylän palkittu mutta kaupunkilaisten keskuudessa vähän tunnettu yhteistyömalli pureutuu omalta osaltaan tähän ongelmaan. Nuorisotyö hoitaa omaa sarkaansa.

Myös seurakunnan rooli on vanhastaan tärkeä kaikessa syrjäytymisen vastaisessa toiminnassa. Lisäksi mukana on useita kolmannen sektorin toimijoita. Silti ongelman kova ydinjää ei tunnu murenevan saati sulavan.

Varkaudessa tarvitaan nyt entistä tiukempaa otetta nuorten syrjäytymistä vastaan. Iso laiva kääntyy hitaasti, ja viime vuosina käyttöön otetut toimintamallit saattavat kantaa hedelmää, joka näkyy lähitulevaisuudessa. Varkauden sijoitus valtakunnallisessa vertailussa on kuitenkin niin surkea, että panoksia syrjäytymisen vastaisessa taistelussa on kovennettava.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *