keskiviikko 13.12.2017
Seija

Jollekin koira on ainoa ystävä

Lukiessani sosiaalisesta mediasta varoituksia ojanpohjille ja lenkkipolkujen varsille koiria varten jätetyistä myrkky- ja siimasyöteistä tunnen, kuinka sydän jättää pari lyöntiä väliin ja vatsa vääntyy tuhannelle solmulle. Kuka ihme tekee tällaista? Ja mistä ihmeen syystä? Eikö näitä syöttejä kylvävä ihminen ymmärrä, minkälaista tuskaa ja tuhoa moinen hölmöily voi aiheuttaa? Vai eikö hän välitä?

Koira tuntee kipua. Koira osaa pelätä. Ja rakastaa. Voi, sen koira vasta osaakin!

Meille eläinten ystäville lemmikki on kuin perheenjäsen. Aivan yhtä rakas, kuin muutkin läheisemme. Koiran tuskallinen kuolema on pahinta, mitä lemmikkiinsä kiintynyt omistaja voi kuvitella. Pahimmassa tapauksessa siima- tai myrkkysyötin hotkaissut koira voi olla puolisonsa menettäneen vanhuksen ainoa lohtu ja turva tai pikkulapsen paras ystävä. Se herättää hellästi, on mukana aamutoimissa, pitää seuraa päivän mittaan ja käpertyy illalla varpaita lämmittämään. Se voi olla vanhuksen ainoa syy nousta ylös sängystä ja lähteä ulos reippailemaan. Koirasta on iloa, sen kanssa touhuaminen on silkkaa terapiaa ja se on yleensä liikunnasta nauttivana melkoisen pätevä personal trainer! Koira on erikoistunut kuuntelemaan murheet ja auttaa sitten unohtamaan ne. Sen hölmöilylle saa nauraa ja sen turkkia parempaa materiaalia kyynelten kuivaamiseen saa hakea.

On myös koiria, joilla on tärkeä tehtävä ja joiden koulutukseen on kulunut vuosia. Tällaisia ovat esimerkiksi avustaja- ja opaskoirat, joilla on merkittävä rooli omistajansa arjesta selviytymisessä. Tällaiset koirat tekevät työnsä omistautuneesti ja ilolla. Koira rakastaa ihmistään ehdoitta. Senmielestä ei ole olemassa mitään ihanampaa, kuin oma omistaja – jokainen, jolle koira on päättänyt omistautua, tietää tämän. Rakkaudentäyteinen katse kertoo kaiken.

Pidemmittä puheitta; älä ole pönttö! Sinulle pelkkä arvoton piski voi jollekin toiselle olla koko maailma. Annetaan toistemme elää rauhassa ja pidetään siimat ongissa, nakinpalat kastikkeessa ja hymyt huulilla.

Peace! – Titta

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *